Koe uusi yle.fi

Suomalaisen arkkitehtuurin pyhättö vaarassa näivettyä – tasavuosia juhliva Suomi unohti Hvitträskin

Kansainvälisten arkkitehtuurimatkailijoiden ympärivuotinen pyhiinvaelluskohde Hvitträsk on auki enää vain kesäisin.

arkkitehtuuri (erikoisala)
Hvitträskin julkisivu.
Hvitträsk on suomalaisen arkkitehtuurin pääkohteita.Antti Lähteenmäki / Yle

Kirkkonummella sijaitsevan Hvitträskin pihalla kulkee lauma risteilyturisteja.

He ovat ostaneet laivalta päiväretken yhteen suomalaisen arkkitehtuurin merkittävimmistä kohteista. Se oli kolmen arkkitehdin, Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen, ateljee ja koti.

– Halusin tehdä tänne pyhiinvaellusmatkan, Yhdysvalloista tullut arkkitehti Mark Robin kertoo.

Hän vertaa näkemäänsä amerikkalaiseen Frank Lloyd Wrightiin ja skotlantilaiseen Charles Rennie Mackintoshiin.

– Nämä arkkitehdit tekivät samankaltaisia töitä kuin Hvitträskin väki, kokonaistaideteoksia, joihin kuuluivat rakennusten lisäksi huonekalut ja sisustusmateriaalit, Robin sanoo.

Yleisöä Hvitträskissä.
Opastetut kierrokset kiinnostavat yleisöä.Antti Lähteenmäki / Yle

Hvitträsk on ollut vuosikymmenet arkkitehtien ja arkkitehtiopiskelijoiden pyhiinvaelluskohde, mutta siihen voi tulla merkittävä muutos.

Museoviraston matokuurin seurauksena Hvitträsk on auki enää kesäisin ja vain viidesti viikossa. Aiemmin museoon pääsi ympäri vuoden.

– Asia on herättänyt harmitusta ja siitä on tullut palautetta ja kyselyjä. Täällä on ennen käyty ympäri maailmaa vuoden ympäri.

– Arkkitehtiopiskelijoille kesä ei ole se kaikkein tyypillisin aika vierailla täällä, oppaana museossa toimiva Suvi Nuotio kertoo.

Hvitträskin alasajo liittyy Museoviraston parin vuoden takaisiin mittaviin leikkauksiin. Niiden seurauksena esimerkiksi Hvitträskistä lakkautettiin museon ainoa kokopäiväinen tehtävä, ja nyt museota pyörittää vastaava opas, jolle riittää töitä vain puoleksi vuodeksi kalenterivuodessa.

Nainen.
Opas Suvi Nuotio.Antti Lähteenmäki / Yle

Suomi maailmankartalle

Hvitträskin supistettu toiminta on erikoinen viesti tasavuosia juhlivalta Suomelta.

Talon arkkitehdit nostivat Suomen maailmankartalle vuonna 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä. Siellä vieraat tutustuivat Suomeen kolmikon piirtämässä paviljongissa, jota koristivat Akseli Gallen-Kallelan freskot.

Suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälistymisen kannalta Hvitträskillä on aivan erityinen asema.

Eliel Saarinen muutti Yhdysvaltoihin 1920-luvulla ja jatkoi siellä työskentelyään poikansa Eero Saarisen kanssa.

Moni amerikkalaisturisti tulee Hvitträskiin nimenomaan Eliel Saarisen pojan houkuttamana. Hänen tunnetuimpia töitään on TWA-lentoyhtiön terminaali John F. Kennedyn lentokentällä New Yorkissa.

Suomeen Hvitträskin arkkitehdit ovat jättäneet jälkeensä kansallisia monumentteja Kansallismuseosta Helsingin asemarakennukseen.

Mies.
Arkkitehti Heikki Aronpää.Antti Lähteenmäki / Yle

Hvitträsk vetää puoleensa monenlaisia kulttuurimatkailijoita, joita kiinnostavat arkkitehtuuri ja erityisesti kansallisromantiikka.

Yksi heistä on suomalaisarkkitehti Heikki Aronpää, joka osallistui museon opastettuun kierrokseen. Hän pitää Hvitträskiä yhtenä suomalaisen arkkitehtuurin pääkohteista.

Rakennukseen liittyvä käsityöläisyys saa Aronpäältä kehuja.

– Kaikki tehtiin käsityönä tulisijojen muotoilua ja kaakelilaattoja myöten. Hvitträsk on kokonaistaideteos, Aronpää sanoo.

Hän harmittelee sitä, että museo on avoinna vain kesäisin Museoviraston säästöjen seurauksena.

– Monilta jää sen takia tämä suomalaisen arkkitehtuurin loistava luku kokematta.

Hvitträsk veti viime vuonna noin 20 000 kävijää. Puolet heistä tuli ulkomailta. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita kävi Yhdysvalloista, Britanniasta ja Venäjältä.

Yleisöä Hvitträskissä.
Hvitträskin ateljee.Antti Lähteenmäki / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hissit

Suomalainenhan ei hississä kenellekään juttele – 360-video näyttää, kuinka selviämme ruuhkaisessa hississä

Onnettomuustutkinta

Miksi kaatuneen luotsiveneen pohjaan ei leikattu aukkoa? 5 kysymystä kuolonurheja vaatineesta onnettomuudesta

Kalastusluvat

Kalastusmaksut nousevat ensi vuonna – maksujen kertymä romahti parilla miljoonalla

Mestarien liiga

Nähdäänkö Mestarien liigassa kaikkien aikojen kallein ottelu?Petri Pasanen: "Aika paljon on mennyt rahaa noihin jalkoihin"