KRP: Liivijengeillä yhä vahva jalansija Suomessa – Cannonballin tilanne ei vaikuta

Järjestäytyneitä rikollisryhmiä toimii Suomessa noin 90. KRP:n mukaan yhden liivijengin epävarma tilanne ei vähennä järjestäytynyttä rikollisuutta.

järjestäytynyt rikollisuus
Keskusrikospoliisi.
Yle

Tutkintaosaston johtaja Sanna Palo keskusrikospoliisista uskoo, ettei järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi määritellyn Cannonballin tilanne vaikuta liivijengien kokonaiskuvaan Suomessa tai kitke järjestäytynyttä rikollisuutta.

Iltalehti uutisoi tiistaina (siirryt toiseen palveluun), että Cannonball on sen tietojen mukaan hajonnut.

– Meillä on pitkät perinteet liivijengityyppiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle. Samantyyppisillä jengeillä tulee olemaan edelleen vahva asema, Palo uskoo.

Keskusrikospoliisin seurannan mukaan 2000-luvun alusta lähtien katsottuna järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä on kasvanut Suomessa merkittävästi.

– Suomessa on tällä hetkellä noin 90 jengiä ja niissä noin 800 jäsentä, Palo kertoo ja lisää, että ne ovat enimmäkseen niin sanottuja liivijengejä.

Palon mukaan viime vuosina määrä on kuitenkin pysynyt aikalailla samantyyppisenä eli vakiintunut nykyiselle tasolle.

Hän uskoo tilanteeseen vaikuttaneen poliisin toimien lisäksi se, ettei Suomen kokoisessa maassa jengien toiminta olisi enää kannattavaa, jos niitä tulisi lisää.

Sisäministeriön mukaan rikolliset moottoripyöräjengit rantautuivat Suomeen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Ne levittäytyivät 2000-luvulla koko Suomeen siten, että niillä on toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla.

Keskusrikospoliisin Palo uskoo, että tilanteeseen on vaikuttanut esimerkiksi kansainvälistyminen, kun jengeille on tullut uusia toimintamahdollisuuksia ja rajat ovat avautuneet.

KRP uskoo: Cannonball jatkaa toimintaansa

Iltalehden tietojen mukaan vuonna 1991 perustettu Cannonball hajosi viime viikolla, kun suurin osa jengin paikallisosastoista lopetti toimintansa sisäisten erimielisyyksien takia.

Keskusrikospoliisin Palo uskoo, että Cannonball jatkaa toimintaansa jossain muodossa ja pikemminkin kyse on joidenkin jäsenten irtaantumisesta.

Mihin irtautuneet jäsenet lähtevät, jää nähtäväksi.

– Meillä on sellainen käsitys, että joukossa on ollut paljon sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään rikollismaailmassa mukana. On todennäköistä, että hakeutuvat johonkin – onko se jokin uusista Suomeen tulleista jengeistä vai perustavatko omaa, sen tulee vasta aika näyttämään.

Jäsenten irtautuminen jengeistä ja liittyminen toisiin ryhmiin ei ole tavatonta.

– Tällaista elämistä tapahtuu koko ajan jengikentässä.

Niinpä Cannonballin tilanteen perusteella on Palon mukaan vielä liian aikaista vetää johtopäätöstä siitä, onko jengien elintila Suomessa kaventumassa.

"Liivijengit näkyvin muoto"

Sisäministeriön mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan käytännössä vähintään kolmen hengen suuruista ryhmää, joka tekee yhteistuumin vakavia rikoksia.

Rikollisjärjestöjen toiminnassa keskeisessä asemassa ovat esimerkiksi huumerikollisuus, talousrikollisuus sekä erilainen velanperintä ja väkivalta.

Palo kertoo poliisin keskittävän paljon voimavaroja järjestäytyneen rikollisuuden kukistamiseen.

– Puutumme hyvin matalalla kynnyksellä rikoksiin.

Palon mukaan voidaan sanoa, että liivijengit ovat Suomessa järjestäytyneen rikollisuuden näkyvin muoto. Poliisi ei kuitenkaan osaa sanoa tarkkaan, kuinka suuri osa järjestäytyneestä rikollisuudesta on niiden käsissä.

Jengirikollisuus on Suomessa vielä pitkälti suomalaisten hallussa. Osalla jengeistä on taustalla kansainvälinen verkosto.

– Viime aikoina on tullut myös sellaisia jengejä, joissa on enemmän ulkomaalaista jäsenpohjaa, Palo kertoo.