1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Helsingin yliopisto

Yliopistot joutuvat kaapimaan rahaa – "Täällä pitäisi opettaa ajattelemaan"

Helsingin yliopisto koettaa tasapainottaa talouttaan ja keskittää hallintoaan viime vuoden rahoitusleikkausten ja suurten irtisanomisten jälkeen. Yliopistot ovat keränneet yksityistä rahaa lähes 150 miljoonaa euroa.   

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto.
Petteri Paalasmaa / AOP

Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kolmatta vuotta opiskeleva Joel Lindqvist on juuri palannut Joensuusta, Ilosaarirockista. Festareilla isoin juttu oli nähdä ilmielävänä 1990-luvun suosikkiyhtye Ultra Bra. Niin kuin 90-luvulla konsanaan, myös nyt bändin musiikki ja sanoma iskee erityisesti yliopisto-opiskelijoihin.

Ilosaaressa valtsikan jengi majoittui teltoissa ja yhteishenki Ultra Bran keikalla oli kova. Joelin mukaan tunteisiin meni eniten bändin suosikkikappale "Kahdeksanvuotiaana", yli 20 vuoden takaa.

"Kahdeksanvuotiaana tiesin, että maailma tuhoutuu..."

Helsingin yliopiston entisen opiskelijan, nykyisen Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Anni Sinnemäen kynästä lähtenyt sanoitus kertoo tosin kasarilapsen ydinsodan pelosta, mutta kipale suurvaltojen taisteluineen on ajankohtainen nytkin. Ehkäpä jopa ajankohtaisempi kuin koskaan.

Ilosaarirock.
Ultra Bra -teemaiset sadetakit naisilla Ilosaarirockissa.Ville Vedenpää / Yle

Mutta nyt istumme Joelin kanssa Senaatintorin kupeessa, Café Engelin viihtyisällä sisäpihalla ja keskustelemme siitä, mitä yliopisto-opiskelijoille kuuluu.

Joelin mielestä viimeaikojen myllerryksestä on ollut opinnoille haittaa.

– Kyllä se on näkynyt ilmapiirissä. Siinä on jatkuva epätietoisuus opiskelijoilla, että miten minä jatkan opintoja ensi vuonna, Joel kertaa viime vuotta.

Poliittinen päätöksenteko pitäisi ensisijaisesti perustaa tieteelliseen tutkimustietoon

Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelija Joel Lindqvist

Vaikka aika on toinen, yliopistojen leikkaukset ja irtisanomiset ovat kuin tuulahdus 90-luvulta.

– Kuitenkin tässä on vuosikymmeniä eletty kasvun aikaa ja asiat ovat menneet eteenpäin. Tuntuu jotenkin kummalliselta ja epäoikeudenmukaiselta, että miten nyt yhtäkkiä meillä ei olekaan varaa pitää aikaisempaa sivistysyhteiskuntaa, laadukasta koulutusjärjestelmää, Lindqvist pohtii.

Helsingin yliopiston kolmannen vuoden opiskelija Joel Lindqvist
Helsingin yliopiston kolmannen vuoden opiskelija Joel LindqvistRiku Tonttila/Yle

Säästökurimus on näkynyt opiskelijoiden elämässä paitsi opiskeluilmapiirin heikentymisenä myös suurentuneina kurssikokoina.

– Samanaikaiset muutokset stressaavat. Tänä vuonna ilmestyneestä korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta ilmeni, että joka kolmannella korkeakouluopiskelijalla on säännöllisesti psyykkisiä vaikeuksia omien opintojensa kanssa. Ne on aika hurjia lukuja, Lindqvist tietää.

Monen nuoren toiveena on päästä opiskelemaan yliopistoon ja pelkästään pääsykokeiden läpäiseminen vaatii istumalihaksia. Valtiotieteellisessä opiskeleva Joel Lindqvist pitää opiskeluaan arvokkaana asiana. Häntä kiinnostaa tulevaisuudessa tieteen teko, politiikka, järjestömaailma, ehkä työskentely virkamiehenä. Vaihtoehtoja on monia.

– Meidän poliittinen päätöksenteko pitäisi ensisijaisesti perustaa tieteelliseen tutkimustietoon. Sen pitäisi olla itsestään selvyys. Jos me emme arvosta sitä korkeinta tietoa mitä me tässä yhteiskunnassa tuotamme, niin se on todella huolestuttava tilanne.

Helsingin yliopisto ei uudista toimintaansa ensimmäistä kertaa

Helsingin yliopiston rahoitusleikkausten ja irtisanomisten vuoksi hallintoa ja koulutusohjelmia on uudistettu.

– Tilinpäätöksen mukaan meillä oli 60 miljoonaa vähemmän tuloja viime vuonna kuin vuonna 2015. Nyt me olemme yrittäneet organisoida ja järjestää toimintoja uudelleen siten, että selviämme tässä uudessa tilanteessa, toteaa Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen.

Helsingin yliopisto on uudistanut omaa toimintaansa määrätietoisesti vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana

Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen
Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen
Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa HämäläinenRiku Tonttila / Yle

Helsingin yliopisto on muiden Suomen yliopistojen tapaan tehostanut yksityistä varainhankintaansa. Varainhankinta poiki yliopistolle kesään mennessä lähes 50 miljoonaa euroa. Kotimaisen varainhankinnan lisäksi tutkimusrahoitusta tähyillään ulkomailta. Pidemmällä tähtäimellä kasvatetaan myös yliopiston peruspääomaa.

Valtio on varannut yliopistojen kesken 150 miljoonaa euroa niin sanottua varainhankintakampanjojen vastinrahaa. Vastinrahoituksen jakautuminen selviää syksyllä.

Jokainen yliopisto on käynnistänyt varainhankintakampanjansa omalla aikataulullaan. Valtion asettama yksityisen pääoman kerääminen oli tehtävä 1.11.2014–30.6.2017 välisenä aikana. Kaikkien yliopistojen kampanjat päättyivät siis kesäkuun lopussa.

Kustannusten noususta aiheutuvista indeksikorotuksista on yliopistojen osalta jo luovuttu.

Voiko hallitusta kiittää siitä, että se on nyt patistanut yliopistoja uudistamaan toimintatapojaan ja rakenteita?

– Helsingin yliopisto on uudistanut omaa toimintaansa määrätietoisesti tässä vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana, hallintojohtaja kuittaa.

Helsingin yliopisto on menestynyt kansainvälisessä vertailussa viime vuosiin asti hyvin. Miten on jatkossa?

– Yliopiston ranking-sijoitukset ovat valtaosin vielä nousseet. Tässä oli yksi ranking, jossa tuli jonkin verran takapakkia. Säästöjen vaikutus näkyy tuloksessa, joka tulee kolmen, neljän, viiden vuoden päästä.

Helsingin yliopiston kulut ovat vajaat 700 miljoonaa euroa vuodessa.

Helsingin yliopiston pääluottamusmies Timo-Jussi Hämäläinen
Helsingin yliopiston pääluottamusmies Timo-Jussi HämäläinenRiku Tonttila / Yle

Käsitys yliopiston tarkoituksesta hukassa

Helsingin yliopistosta on irtisanottu ja eläköitymisten kautta henkilöstöstä poistumassa yhteensä noin tuhat henkeä.

Helsingin yliopiston pääluottamusmiehen Timo-Jussi Hämäläisen mukaan tämä näkyy ja tuntuu.

– Vuosi on ollut aika kammottava, Annus horribilis. Pahimmin se näkyy tutkijoilla ja opettajilla siinä, että he joutuvat tekemään hallintotyötä, mikä minun mielestäni ei ole lainkaan järkevää. He ovat kuitenkin suhteellisen kovapalkkaisia, pitkälle koulutettuja ihmisiä. Heidän pitäisi pystyä tekemään omaa tutkimustaan ja opetusta, toteaa Timo-Jussi Hämäläinen.

Myös aivovuotoa ulkomaille näkyy, Hämäläinen tietää.

Annus horribilis

Helsingin yliopiston pääluottamusmies Timo-Jussi Hämäläinen

– Perinteistä, akateemista, humboldtlaista vapautta ollaan kyllä valtion taholta karsimassa. Ei ymmärretä täysin, mikä yliopiston funktio on. Tämä ei ole ammattikoulu, vaan täällä pitäisi opettaa ihmisiä ajattelemaan.

Pääluottamusmies on huolissaan ihmisten jaksamisesta.

– Olen itse yliopistolla töissä tietotekniikka-alalla ja meillä on nyt myös vaikeuksia rekrytoida asiantuntijoita, koska me emme voi kilpailla palkalla. Aikaisemmin me olemme kilpailleet sillä, että olemme yliopisto, melko turvallinen työpaikka, Hämäläinen kertoo.

Entä näkeekö pääluottamusmies tilanteessa mitään hyvää?

– Onhan tässä mahdollisuuksia, kieltämättä, ravistella rakenteita ja toimintatapoja. Isommat hallinnolliset rakenteet voi olla ihan hyvä asia, hän sanoo.

Juttuun on 20.7. 2017 klo:14.14 lisätty yliopistojen valtion vastinrahakäsittelyssä huomioon otettava yksityisen pääoman keräämiselle asetettu ajankohta 1.11.2014–30.6.2017. Yliopistojen listaan on myös lisätty siitä puuttunut Taideyliopisto ja sen keräämät 4,7 milj. euroa.

Helsingin yliopisto.
AOP
Lue seuraavaksi