Rikkoiko ministeriö tasa-arvolakia? Naisvaltaisesta sote-työryhmästä kanneltu

Ministeriön näkemyksen mukaan se ei ole toiminut vastoin tasa-arvolakia. Asiasta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle, jonka päätöstä vielä odotetaan.

tasa-arvo
Suomen laki.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti viikonloppuna uuden virkamiestyöryhmän (siirryt toiseen palveluun) sorvaamaan sote-uudistuksen valinnanvapauslakia.

Työryhmän (siirryt toiseen palveluun) yhdeksästä jäsenestä peräti seitsemän on naisia. Miehiä löytyy listalta yksi, ja yksi jäsen on vielä nimeämättä, joten naisten määrä ryhmässä voi nousta jopa kahdeksaan.

Tasa-arvolain (siirryt toiseen palveluun) neljännen pykälän mukaan valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa tai vastaavissa toimielimissä pitäisi olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, "jollei erityisistä syistä muuta johdu".

Näyttää siltä, että työryhmän kokoonpano olisi ristiriidassa tasa-arvolain säädösten kanssa, sillä miesten osuus on yhden jäsenen nimeämisen jälkeen joko 11 prosenttia tai korkeintaan 22 prosenttia eli hyvin kaukana vaaditusta.

Valmisteluryhmän puheenjohtaja on sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.

Asiasta kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle

Miesten tasa-arvo ry on kannellut STM:n työryhmän nimityksestä eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se kritisoi toimintaa lainvastaiseksi ja vaatii kannanotossaan (siirryt toiseen palveluun) ministeriötä muuttamaan työryhmän kokoonpanoa lähemmäksi tasa-arvoa.

Yhdistyksen mukaan on erikoista, että juuri tasa-arvoasioista vastaava ministeriö ylenkatsoo tasa-arvolakia.

– STM kyllä vaatii muilta lain pilkuntarkkaa noudattamista, mutta katsoo ilmeisesti itse olevansa lain yläpuolella, yhdistyksen tiedotteessa todetaan.

STM: Ei mitään ongelmaa

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön sijainen, johtaja Minna Saario kertoo ministeriön näkemyksen. Sen mukaan valinnanvapauslain valmisteluun nimetty virkamiestyöryhmä ei ole tasa-arvolain 4a-pykälän tarkoittama toimielin, vaan tavanomainen virkamiehistä koottu valmisteluryhmä.

Näin ollen kyse olisi tavallisesta virkamiestyöryhmästä eikä toimielimestä, jolloin asiaan ei sovelleta tasa-arvolain neljättä pykälää.

– Siksi työryhmän nimeämisestä ei olisi välttämätöntä tehdä erillistä asettamispäätöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin halunnut tehdä asettamispäätöksellä näkyväksi, ketkä virkamiehet osallistuvat hallinnon sisäiseen valmisteluun, Saario viestittää.

– Valmisteluun osallistuvien virkamiesten valinnassa painotettiin valinnanvapauslainsäädännön valmistelun edellyttämää erityisosaamista, Saario kertoo.

Tasa-arvovaltuutettu: Ei välttämättä laitonta

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara huomauttaa, että STM:n työryhmä ei ole välttämättä tasa-arvolain vastainen. Kaikkiin valtion työryhmiin ei hänen mukaansa tasa-arvolakia sovelleta.

– Pitää olla kyse sellaisesta elimestä, johon kiintiösäännöstä sovelletaan. On mahdollista, että tämä ei ole sellainen toimielin, hän sanoo.

Perusteet sille, mihin tasa-arvolakia sovelletaan ja mihin ei, jäävät auki.

Maarianvaara ei suostu ottamaan kantaa siihen, onko nyt nimetty STM:n työryhmä laiton vai ei. Tasa-arvovaltuutettu tekee linjauksiaan vasta, jos asia tulee hänen pöydälleen virallisesti käsittelyyn.

Nyt näin ei ole käynyt, sillä tapaus on eduskunnan oikeusasiamiehen pöydällä.

– Asiaa lähdetään kyllä selvittämään, mikäli lausuntopyyntöjä tulee. Sen tarkemmin en ota kantaa tässä vaiheessa, kun asia ei ole meillä käsittelyssä, Maarianvaara sanoo.

Näin on käynyt ennenkin

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ministeriöt eivät noudata toiminnassaan tasa-arvolakia. Aiemmin keväällä oikeusministeriö asetti rikosuhrityöryhmän, jossa miehet olivat niin ikään aliedustettuina.

Tuolloin tasa-arvovaltuutettu puuttui asiaan ja antoi rapsuja oikeusministeriölle. Tasa-arvovaltuutetulla on tämä hyvin samankaltainen tapaus tuoreessa muistissa.

Vastaavat tapaukset eivät ole Suomessa täysin harvinaisia. Tasa-arvovaltuutettu kertoo, että tasa-arvolain kiintiösaannöksen (4 a §) mukaisia juttuja tulee hänen käsiteltäväkseen vuosittain noin 5–10.

– Kyse on ollut niin kuntien ja valtion toimielimistä kuin vaikkapa kuntaomisteisten yhtiöidenkin toimielimistä, Maarianvaara kertoo.