Laboratoriokurssi johti ainutlaatuiseen löytöön – Jyväsjärvestä eristettiin tuntematon virus

Jyväskylän Jyväsjärvestä on löytynyt kokonaan uudenlainen virustyyppi. Bakteereja tuhoava virus poikkeaa rakenteeltaan kaikista aiemmin tunnetuista.

virustaudit
FLiP-virus.
Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston laboratoriokurssi johti uuteen tieteelliseen löytöön. Kurssin aikana Jyväsjärvestä eristetty virus paljastui Jyväskylän, Helsingin ja Oxfordin yliopistojen yhteistutkimuksessa rakenteeltaan ja perimältään ainutlaatuiseksi.

– Olihan tässä onneakin mukana, että tällainen virus löytyi opiskelijatyönä, sanoo Jyväskylän yliopiston tutkija Lotta-Riina Sundberg.

FLiP on kuitenkin ensimmäinen tunnettu virus, jolla on ikosahedrisesti symmetrisen kuoren alla rasvakalvo ja jonka DNA on yksijuosteinen. Kaikissa aiemmin löydetyissä muuten vastaavissa viruksissa DNA on kaksijuosteinen.

– Kyllä tämä merkittävä löytö on. Viruksessa yhdistyy ensimmäistä kertaa kolme aiemmin tunnettua virusten ominaisuutta samaan pakettiin, sanoo Sundberg.

Viruksen ainutlaatuisuus paljastui vasta atomitasolle ulottuvissa rakennetutkimuksissa. Vaikka sen genomi on ainutlaatuinen, kuoriproteiinin laskos liittää sen tiettyyn laajempaan adenovirusten linjaan. Tähän viruslinjaan puolestaan kuuluu muun muassa bakteeri-, levä- ja ihmisviruksia.

Lääkettä kalatauteihin?

FLiP-virus tartuttaa ja tuhoaa vesiympäristöissä esiintyviä flavobakteereja. Flavobakteerit aiheuttavat muun muassa kirjolohen poikassyndroomaa, jossa kuolleisuus on korkea, sekä kidustulehdusta ja ihon tai evien syöpymiä aiheuttavaa kolumnaaritautia.

Tutkijoita kiinnostaakin nyt se, voisiko viruksen ominaisuuksia käyttää hyödyksi.

– Tavoite on selvittää, infektoiko virus tauteja aiheuttavia bakteereja, Sundberg sanoo.

Ei iske ihmisiin

Virukset ovat luonnossa erittäin yleisiä, ja suurin osa niistä tarttuu juuri bakteereihin. Tähän laajaan joukkoon kuuluu myös FLiP-virus: se ei tartu ihmisiin tai eläimiin.

Tutkijoiden mukaan viruksen ainutlaatuinen rakenne haastaa perinteiset perimän vertailuihin perustuvat virusten luokittelun järjestelmät. Samalla se osoittaa, että virusten maailman syvempään ymmärtämiseen tarvitaan virusten eristämistä ja proteiinitason rakenteiden tutkimista.

– Tällaisella tutkimuksella pääsemme paremmin käsiksi virusten evoluutioon, eli siihen, miten eri virustyypit ovat kehittyneet, Sundberg sanoo.

Juttua korjattu 20.7: toisin kuin jutussa aiemmin sanottiin, viruksen kuori ei ole ikosahedrinen, vaan ikosahedrisesti symmetrinen.