Suomen ja Tanskan maaottelu Nordean pääkonttorista voi päättyä vielä Ruotsin maaliin – 5 pointtia kisasta

Torstaina jännitetään Nordean toisen neljänneksen tulosta enemmän pankin päätöstä pääkonttorin paikasta.

Nordea
Nordea Campus Helsinki.
Nordea on pohjoismaiden suurin pankki.Derrick Frilund / Yle

Nämä viisi asiaa vaikuttavat Pohjoismaiden suurimman pankin päätökseen muuttaa pääkonttorinsa Ruotsista Suomeen tai Tanskaan.

Ruotsin hallitus on esittänyt pankeille vakausmaksuja, joiden takia Nordea on uhannut siirtää pääkonttorinsa pois Ruotsista. Pankin mukaan maksuihin olisi voinut kulua vuosien mittaan varoja jopa miljardeja euroja.

1. Ruotsi tullut vastaan

Pankkien vakausmaksuja kerätään vain määräajan, ei ikuisesti. Vuonna 2025 rahastoon olisi kerätty vaaditut kolme prosenttia talletussuojan piirissä oleviin varoihin nähden. Pankeilta perittävillä maksuilla varaudutaan pankkikriisiin. Esitys on siis parantunut lähtötilanteesta, mutta riittääkö se?

Inderesin pääanalyytikon Sauli Vilénin mukaan todennäköisyys Ruotsiin jäämiselle on parantunut. Puntit jäämisen ja lähtemisen puolesta ovat nyt hänestä tasan.

– Oli lopputulos mikä hyvänsä, Nordea on pelannut tämän hyvin. He ovat onnistuneet toimillaan kääntämään Ruotsin kelkan näissä asioissa, ja onnistuneet spekulaatiolla välttämään ne ylimääräiset maksut, Vilén sanoo.

Vilénin ja Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun mielestä lähteminen on silti parempi vaihtoehto, jos asiaa katsotaan sijoittajien ja osakkeenomistajien näkökulmasta.

2. Ruotsin pankkisääntely raskaampaa ja pankkien pääomavaatimukset kireämmät

– Ruotsin regulatorinen ympäristö on aika negatiivinen. Sen viranomaiset ovat olleet finanssisektorin suhteen varsin tylyjä. Tuleeko sieltä muita pankin kilpailukykyä heikentäviä asioita tulevaisuudessa? Inderesin Vilén kuvailee.

Nordea tähtää nimenomaan eurooppalaiseksi pankiksi, ei pelkästään pohjoismaiseksi toimijaksi. Nordnetin Oksaharjun mukaan Nordeaa häiritsee se, ettei se ole samalla viivalla eurooppalaisten kilpailijoidensa kanssa. Nyt pankki joutuu nykyisen kotimaansa sääntelyn takia siirtämään sivuun merkittävän osan voitoistaan.

– Nordean ongelma ei ole tuloskunto, vaan se kuinka paljon tuloksesta voidaan jakaa omistajille voittovaroja osinkoina, Oksaharju sanoo.

Isommat osingot taas tukevat Nordean osakkeen hintakehitystä mahdollisia kauppoja silmällä pitäen. Viime syksynä talousmediaa villitsivät huhut Nordean ja hollantilaispankki ABN Amron fuusioneuvotteluista.

– Osakevaihdot ovat todennäköisin vaihtoehto, kun pankkisektorilla tehdään järjestelyjä. Nordean osakkeen arvoa tulisi pitää iskukykyisenä jatkuvasti, hän painottaa.

3. Pääomaa vapautuisi miljardien edestä

Muutto vapauttaisi Nordeasta merkittävästi pääomaa, joka voitaisiin palauttaa osakkeenomistajille.

Saksalaispankki Berenberg laski keväällä, että Nordean tulos voisi parantua 330 miljoonaa euroa, jos pankki siirtää pääkonttorinsa pois Ruotsista. Nordean maajohtaja Ari Kaperi vahvisti Ylelle ”arvion olevan oikeaa kokoluokkaa”.

Analyysin mukaan pankin pääomia voisi vapautua jopa kuusi miljardia euroa. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos kommentoi toukokuussa Talouselämälle (siirryt toiseen palveluun), että "Omat lukumme ovat hiukan suuremmat, mutta se on joka tapauksessa iso rahasumma."

4. Pankkiunionin jäsenyys painaa

Yksi vaikuttava tekijä voi olla Suomen jäsenyys pankkiunionissa. Tanska ja Ruotsi ovat sen ulkopuolella.

Ruotsalaismedioiden mukaan Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull totesi Almedalenin keskustelussa (siirryt toiseen palveluun), että pankkiunionin jäsenyydellä on suuri merkitys pankin päätöksenteossa. Myös Björn Wahlroos on korostanut vakaan toimintaympäristön tärkeyttä (siirryt toiseen palveluun).

Jukka Oksaharjun mukaan pankkiunionin jäsenyys tuo ennustettavuutta. Yritysmaailmassa investoinnit tehdään vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Yhtiöiden toiminta vaikeutuu, jos sääntelyä ja verotusta muutetaan radikaalisti lyhyessä ajassa.

– Näen sen Suomen etuna, mutta nythän Tanska ja Ruotsikin ovat väläytelleet viime aikoina harkitsevansa liittymistä, hän muistuttaa.

5. Suomi vai Tanska?

Björn Wahlroos on todennut julkisuudessa, että he tulevat tekemään osakkeenomistajien kannalta fiksun päätöksen. Inderesin Vilén kallistuu Suomen kannalle prosenttiluvuin 60-40. Nordnetin Oksaharju taas liputtaa Tanskan puolesta.

– Kööpenhamina on finanssikeskus. Suomi on säästämisen, omistamisen ja sijoittamisen kulttuurin suhteen takapajula. Olemme askeleen, jopa kaksi perässä muita Pohjoismaita, Oksaharju tylyttää.

Vilén huomauttaa, että pankin päätökseen vaikuttavat kaiken edellä kuvaillut lisäksi myös muut seikat: kuinka paljon henkilöstöä pitää siirtää, onko heidät helpompi siirtää Suomen vai Tanskaan?

Nordea on puhunut vain muutamasta kymmenestä ihmisestä. Vilén toteaa pankin intresseihin kuuluvan muuton vaikutusten vähättelyn.

Pankki on luvannut päätöksen pääkonttorin paikasta kesän aikana. Vilénin ja Oksaharjun mukaan päätös näyttää venyneen juuri Ruotsin vastaantulon takia.

Jukka Oksaharju ei usko, että päätöstä julkistetaan osavuosikatsauksen yhteydessä.

– Asiasta tiedotetaan välittömästi, kun päätös on tehty. Sitä ei pantata tulosjulkistukseen, hän toteaa.

Sauli Vilén puolestaan arvioi, että yhtiö haluaa katsoa loppuun asti Ruotsin "tarjoukset". Keskustelut kulisseissa jatkuvat varmasti vielä kuumana.

Entäs se tuloskunto?

Analyytikkojen mielestä Nordean toisen neljänneksen näkymät ovat vakaat. Edellisen vuosineljänneksen voitto oli noin 1,1 miljardia euroa, ja analyytikot uskovat saman menon jatkuvan nytkin.

Nordnetin Oksaharjun mukaan Nordea alkaa olla enemmän varainhoitaja kuin lainaa myöntävä pankki.

– Viime tuloskatsaus paljasti, että Nordealla on hoidossa olevaa sijoitusvarallisuutta enemmän kuin myönnettyä lainakantaa. Säästämisen, sijoittamisen ja varainhoidon tuotteet ovat nyt se kasvun moottori.

Jukka Oksaharju sanoo sääntelyn tekevän lainoista heikkoa liiketoimintaa. EKP:n päätös pitää ohjuskorko matalalla taas tekee pankkien korkokatteen kasvattamisesta vaikeaa, hän toteaa.