Esi-isien vaeltaminen saattoi jouduttaa aivojen kehittymistä – Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla

Liikunta parantaa esimerkiksi tarkkaavaisuutta. Joukkueurheilijat hyötyvät myös pelaamansa lajin sosiaalisuudesta.

aivotutkimus
Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen
Tiina Parviainen

Uusimpien tutkimusten mukaan varsinkin aerobinen eli kestävyysliikunta hidastaa solujen vanhenemista ja suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta.

Aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen Jyväskylän yliopistosta sanoo, että liikunnan ja aivojen rakenteen välinen yhteys on osoitettu vahvimmin nimenomaan ikääntyvässä väestössä.

– Aivoista erityisesti hippokampus ja etuotsalohkot näyttäisivät säilyvän "nuorempina" paljon liikkuvilla. Tutkimme nyt tarkemmin, mitkä tekijät selittävät tätä.

Parviainen pitää mahdollisena, että selitys löytyy ihmisen evoluutiosta. Kun esi-isät joutuivat keräämään ruokansa ja kulkemaan pitkiä matkoja, oli eduksi, että aivot pysyivät mahdollisimman plastisina juuri liikkumisen yhteydessä. Plastisuus liittyy kykyyn oppia tehokkaasti uutta. Samoja päätelmiä on tehty myös kansainvälisissä tutkimuksissa. (siirryt toiseen palveluun)

– Ehkä meillä on edelleen kropassamme koneisto, jonka ansiosta liikunta toimii aivojen plastisuutta lisäävänä elementtinä.

Eläinmaailman puolelta on jonkun verran näyttöä liikunnan ja aivojen plastisuudesta. Jyväskylän yliopistossa tutkitaan, toimiiko sama ihmisillä. On kuitenkin vaikea erottaa, mikä on perimän vaikutusta ja mikä liikunnan ansiota.

– Jos geenit vaikuttavat siihen, että ihminen valitsee liikunnallisen elämäntavan, siitä on vaikea erottaa liikunnan tuomaa vaikutusta. Lisäksi on yksilöllisiä eroja, miten ihminen reagoi liikuntaan.

Hyödyt verenkierrolle voivat auttaa aivoja

Mitä kautta sitten liikunta vaikuttaa? Mahdollisuuksia on monia. Aivotutkija Tiina Parviainen käyttää esimerkkinä lasten jalkapalloharrastusta. Pallon perässä juokseminen on mitä parhainta liikuntaa, mutta siinä ollaan myös sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja mietitään strategiaa pallon upottamiseksi vastustajan maaliin.

– Liikunnan sosiaalisuus ja kognitiivisuus voivat osaltaan selittää sen positiivisia vaikutuksia, mutta on näyttöä myös siitä, että liikunta vaikuttaa aivoihin esimerkiksi muuttamalla verenkiertoa ja erilaisten proteenien pitoisuuksia elimistössä.

Kognitiolla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja käyttöön liittyviä aivotoimintoja.

Lihasvoiman ja aivotoiminnankin välillä on havaittu yhteys. Äskettäin julkaistun kuopiolaistutkimuksen mukaan suurempi lihasvoima on yhteydessä parempaan kognitioon ikääntyvillä miehillä ja naisilla. Yhteys havaittiin ala- ja ylävartalon lihasvoiman ja kognition välillä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu European Geriatric Medicine (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Lapset ja aikuiset, sohvaperunat ja liikkujat

Useissa tutkimuksissa (siirryt toiseen palveluun) on todettu, että liikunta suojaa jossain määrin sairastumiselta Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin sekä MS-tautiin.

Jyväskylän yliopistossa yritetään selvittää, mitkä todellisuudessa ovat liikunnan hyödyt tarkkaavaisuudelle ja sen taustalla oleville aivojen toiminnoille, ja ennen kaikkea sitä, minkä mekanismin kautta vaikutus tulee.

Likesin vetämässä ja Suomen akatemian rahoittamassa hankkeessa mitataan 60 lasta ja 60 aikuista. Mukana on sekä vähän liikkuvia että paljon liikkuvia. Mittaukset tehdään Jyväskylän yliopiston MEG-laitteistolla eli magnetoenkefalografialla ja Aalto yliopiston magneettikuvauslaitteella.

Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan yksilöllisiä eroja, mikä on tähän saakka ollut haastavaa, sillä aivojen toimintaan vaikuttaa geneettinen tausta, kasvuympäristö ja ihmisen kulloinenkin elämäntilanne.

– On vaikeaa kontrolloida pois kaikki nuo muut tekijät ja keskittyä vain siihen, mikä on liikunnan vaikutus.

Hankkeessa työskentelee useita tutkijoita, ja ensimmäinen väitöskirjatutkimus valmistuu näillä näkymin ensi vuoden aikana.

Lue myös: Seitsenkymppisen himoliikkujan pää pysyy terävänä – "Terveyttä on paljon hauskempi hoitaa kuin sairautta" (siirryt toiseen palveluun)

Aivotutkijat: Kestävyysliikunta suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta

Kävely on hyväksi aivoille, koska se pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta (siirryt toiseen palveluun)

Petri "Elmo" Keskitalon, 50, todellinen kunto paljastui testissä – "Ura on jättänyt minuun jälkensä"