Hyppää sisältöön

Näillä neljällä yksinkertaisella keinolla vanhusten kotihoitoa voidaan parantaa

Kokosimme joukon ratkaisuja, joilla kotihoidossa koetetaan torjua kiirettä ja vanhusten yksinäisyyttä sekä parantaa hoidon laatua. Onko tässä tulevaisuuden vanhustenhoidon suunta?

Lähihoitaja Leila Kantanen kirjaa kotikäynnin tiedot sähköiseen järjestelmään kotikäynnillään Sirkka Arolan luona Vuosaaressa. Kuva: Kari Ahotupa / Yle

Vanhusten kotihoito on jo vuosia ollut kovan paineen alla. Asiakkaiden kunto huononee samaan aikaan kun kiire ja työn kuormittavuus nakertavat työntekijöiden jaksamista.

Viime vuonna Helsingin kaupungin vanhusten kotihoidossa oli noin 18 000 asiakasta ja kotihoidon työntekijät tekivät lähes kolme miljoonaa kotihoidon käyntiä.

Yle Uutiset kertoi eilen Vuosaaren vanhusten kotihoidon yksikön työaikakokeilusta, jolla on onnistuttu vähentämään työntekijöiden sairaspoissaoloja ja parantamaan työhyvinvointia. Kokeilu on herättänyt kiinnostusta ympäri maan, ja esimerkiksi Lohjalta, Porvoosta ja Oulusta on oltu yhteydessä Vuosaareen.

Helsingin kaupungin kotihoidossa on koetettu etsiä ratkaisuja kotihoidon ongelmiin myös muilla keinoin. Tässä niistä muutama.

1. Etäpäivätoiminta

Kotihoidon asiakkaat käyvät yleensä 1-2 kertaa viikossa päivätoiminnassa. Asiakas viedään aamulla taksilla palvelukeskukseen, jossa on järjestetty ohjelmaa. Etäpäivätoiminnan avulla asiakkaille pystytään tarjoamaan entistä enemmän toimintaa.

Kuva: AOP

– Yksinäiselle asiakkaalle, joka tarvitsee aktivointia ja haluaa olla tekemisissä muiden kanssa, tarjotaan etälaitteen avulla päivätoiminnan sisältöä myös niinä päivinä, kun hän ei käy päivätoiminnassa fyysisesti, Helsingin kaupungin Itäisen kotihoitoyksikön kotihoitopäällikkö Sanna Numminen kertoo.

Etäpäivätoiminta voi olla esimerkiksi kulttuuria, liikuntaa tai keskustelua. Numminen painottaa, ettei etätoiminnalla pyritä vähentämään muuta toimintaa, vaan tavoitteena on vähentää kotihoidon asiakkaiden yksinäisyyttä.

Etäpäivätoimintaa on kokeiltu jo Lännen palvelualueella, ja tarkoitus on laajentaa toiminta myös muualle Helsinkiin.

2. Vanhuksen yksilöllisyyden huomioiminen

Itäisessä Helsingissä toimii niin sanottu elämänlaatu-ryhmä, jossa kotihoidon hoitajat pohtivat yhdessä asiakkaiden, miten he voisivat parantaa asiakkaiden elämänlaatua. Pyrkimyksenä on muokata kotihoitoa eteenpäin pelkästä hoivakeskeisestä työstä.

– Ettei oltaisi niin toimenpidekohtaisia, vaan palvelut olisivat asiakkaan näköisiä. Jos asiakas nauttii musiikista, niin esimerkiksi soitetaan musiikkia tai tanssitaan, Numminen kuvailee.

Nummisen mukaan toiminta on motivoinut sekä ikäihmisiä että hoitajia. Hoitajat kokevat työnsä mielekkäämmäksi, kun vanhuksen kanssa tehdään hänelle mieluisia asioita. Samalla vanhus saa esimerkiksi sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuuksia liikkua.

– Me yritämme mahdollistaa enemmän kotoa ulos lähtemistä, muutakin kuin ulkoilua, vaikkapa kahvilassa käyntiä.

3. Sähköinen hoitosuunnitelma

Sähköinen hoitosuunnitelma kulkee lähihoitajan matkassa älypuhelimessa. Järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2014. Nummisen mielestä sähköinen järjestelmä tekee hoitotyöstä turvallisempaa.

– Hoitajalla on aina ajantasainen hoitosuunnitelma kädessä. Hän näkee edellisen hoitajan kirjaukset ja pystyy kirjaamaan asiakkaan kanssa lisää tarkennuksia, Numminen kertoo.

Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Sähköistä järjestelmää myös kehitetään parhaillaan. Tulevaisuudessa järjestelmä takaa esimerkiksi sen, että työntekijöiden matkat työpäivän aikana ovat logistisesti järkevät.

Lisäksi järjestelmää kehitetään siten, että se osaa ohjata vanhuksen luo juuri hänen tarvitsemansa hoitajan ja osaamisen. Joillain asiakkailla on sairaanhoidollinen tarve, kun taas toisilla kotihoidon käynnit liittyvät enemmän perushoitoon.

– Järjestelmä otetaan todennäköisesti käyttöön ensi vuonna. Se säästää meiltä valtavasti manuaalista työnsuunnittelua, jolloin pystymme siirtämään ihmisiä takaisin hoitotyöhän, Numminen toteaa.

4. Happy or not -mittari

Kauppojen eteisistä ja virastojen auloista tutut hymynaamat ovat pian myös kotihoidon arkea. Lokakuussa Helsingin kotihoito ottaa käyttöön asiakaspalautejärjestelmän.

– Luulen, että Helsingin kotihoito on ensimmäinen, joka ottaa sähköisen Happy or not –mittarin kännykkäversion käyttöön näin laajassa mittakaavassa, Numminen arvelee.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Järjestelmä tulee olemaan hoitajan älypuhelimessa, ja vanhus pääsee antamaan palautteen jokaisesta kotihoidon käynnistä. Näin kotihoito pystyy kokoamaan asiakaspalautteen välittömästi ja hyödyntämään sitä kehitystyössä.

Asiakaskokemusmittaria on pilotoitu muun muassa Itäisessä kotihoitoyksikössä. Pilotoinnissa huomattiin, että jopa muistisairaat pystyvät hymynaaman avulla päättämään, painavatko he punaista eli vihaista hymynaamaa, keltaista eli neutraalia hymynaamaa vai vihreää eli iloista hymynaamaa.

– Mittari rekisteröi meille myös palautteen antamisen ajankohdan, jolloin voimme tarkastella, vaikuttavatko ruuhkahuiput, eli tietyt viikonpäivät tai kellonajat, asiakastyytyväisyyteen, Numminen toteaa.

.
.