1. yle.fi
  2. Uutiset

Hevoskuiskaaja Kari Vepsä muistuttaa hevostenkäsittelystä vieraantuneita suomalaisia: "Hevoset eivät ole lapsia"

Usein perheen äiti ja isä tuovat hevosen koulutukseen, ja ainut kokemus hevosenhoidosta on perheen murrosikäisellä tyttärellä, joka on käynyt vähän ratsastelemassa tallilla, sanoo Vepsä.

Hevoskuiskaus
Kari Vepsä ja Mr. Bond
Meeri Niinistö / Yle

Mr. Bond ravaa aitauksessa ympyrää. 11-vuotias ruuna on jääräpäinen, ja omistajalla on ollut ongelmia saada se kuljetuskärryyn. Ei sitä varsinaisesti pelota, ei vaan huvita.

Paikalle on pyydetty hevoskuiskaaja, iskelmätähtenäkin tuttu Kari Vepsä. Vepsä astuu aitaukseen, ja näyttää hevoselle, kuka tilannetta johtaa. Se on Vepsä, ei kavioeläin.

– Ei siinä ole mitään maagisia juttuja. Hevonen on hyvin herkkä, ja sen kanssa täytyy neuvotella.

Vepsä kiertää kuiskaamassa, eli kouluttamassa esimerkiksi tottelemattomia hevosia eri puolilla Suomea. Yleensä vika löytyy kuitenkin hevosen selästä – ihmisestä.

Vepsän mukaan suomalaiset ovat ikään kuin vieraantuneet hevosenhoidosta.

– Meillä on uusi sukupolvi, jolla ei ole mitään hevostaustaa. Ei ole ukkeja ja pappoja näyttämässä hevosen käsittelyä.

Vepsä kertoo, että usein perheen äiti ja isä tuovat hevosen koulutukseen, ja ainut kokemus hevosenhoidosta on perheen murrosikäisellä tyttärellä, joka on käynyt vähän ratsastelemassa tallilla.

Tätä Vepsä kritisoi: ihmiset eivät osaa käsitellä hevosia.

– Miesmaailmassa tulee nyrkkiä liian helposti, jos hevonen ei tee jotakin. Naismaailmassa hevoset taas on vähän sellaisia äitin kultamussukoita, joita paapotaan ja pidetään lapsina. Hevoset eivät ole lapsia. Ne ovat vaarallisia eläimiä, jos niitä ei kouluteta.

Tähän hän toivookin muutosta: jonkinlaista hevosajokorttia, jotta ihmiset oppisivat käsittelemään hevosta.

Vepsän mukaan se vaikuttaa esimerkiksi hevosten keskittymiskykyyn, ettei niitä osata käsitellä. Hevoset katsovat hänen mukaansa omaa facebookiaan, eivätkä keskity siihen, mitä pitäisi tehdä.

– Katsellaan viestejä, mitä naapurin hevonen lähettää. Jokaisen askeleen pitäisi olla ratsastajalla.

Kari Vepsä
Meeri Niinistö / Yle

"Saan hevosen ajattelemaan, että minua kannattaa seurata"

Vepsä itse oppi jo lapsena ukiltaan, miten toimia hevosten kanssa. Oman hevosen hän hankki 80-luvulla: se oli äkäinen tamma, joka sysäsi muusikko-kuiskaajan siihen ajatukseen, että hevosista pitäisi oppia hieman enemmän.

Sen jälkeen hän on käynyt koulutuksessa esimerkiksi Yhdysvalloissa.

– Saan hevosen ajattelemaan, että minua kannattaa seurata. Hevonen seuraa automaattisesti johtajaa, ei alamaisia. Kun se löytää paikkansa ihmiseen nähden, niin sitten se on okei. Se ryhtyy kuuntelemaan ja keskittymään.

Tämä juontaa juurensa laumakäyttäymisestä. Ihmisen tulisi käyttäytyä kuin se olisi samassa laumassa hevosen kanssa, sanoo Vepsä.

– Hevonen käyttäytyy kuten se laumassakin käyttäytyy. Laumassa on rankat periaatteet. Siellä purraan, potkitaan ja pukitetaan. Mä en halua mennä niin rajuksi, vaan annan pieniä tehtäviä.

Elekieli aukeaa korvista, silmistä ja hengityksestä

Tehtävä, suoritus ja palkinto – siinä Vepsän mukaan ainut toimiva ohje oppimiseen. Lopputuloksena tulisi olla hevonen, joka ajattelee, että ihmiseen kannattaa keskittyä ja häneen voi luottaa.

Hevoskuiskaaja-termi on todennäköisesti otettu käyttöön vuonna 1998 ilmestyneen Hevoskuiskaaja-elokuvan innoittamana. Käytännössä kyse on hevosen elekielen tulkitsemisesta.

– Keho, korvat, silmät ja hengitys kertovat, miten hevonen reagoi – niistä näkee jo paljon.

– Kehonkieli on periaatteessa sama kuin ihmisellä. Enhän minä tule sinuakaan halaamaan: hevosellekin annetaan aikaa ja neuvotellaan asioista ja odotellaan, että se on valmis seuraavaan asiaan.

Koulutuksen lopuksi Mr. Bond nousee kuljetuskärryyn. Kaiken lähtökohtana on se, että hevonen luottaa siihen, että kärryssä on paitsi turvallista myös jonkinlainen palkinto odottamassa, selittää Vepsä.

Kari Vepsä ja Mr. Bond
Meeri Niinistö / Yle
Lue seuraavaksi