"Taisin heittää, että lopetan nämä hommat" – on kova pala ajaa ambulanssilla kolari kun pitäisi olla pelastamassa potilasta

Hälytysajossa oleville autoille tapahtuu edelleen liikaa kolareita, sanoo ensihoitajien kouluttaja.

onnettomuudet
Minna Sirvio.
Minna Sirvion uran ensimmäinen ja ainoa kolari ambulanssin ratissa tapahtui 2013.Antti Karhunen / Yle

IisalmiHetkeä ennen yhteentörmäystä Minna Sirviosta tuntui kuin hän olisi katsellut hidastettua filmiä.

Koko yön oli tullut märkää lunta ja aamulla se oli tiivistynyt sohjoksi. Kun suora aukeni, Sirvio käänsi hälytysajossa olleen ambulanssinsa vastaantulijoiden kaistalle, jotta pääsisi ohi edellä ajaneesta autosta. Äkkiä auto lakkasi tottelemasta kuljettajaansa. Se nousi sohjon päälle ja lähestyi edellä ajavaa autoa kuin lipuen.

– Kun auto otti osumaa edellä ajavan auton takakulmaan, meidän auto kääntyi poikittain ja hujahti vastaantulevien kaistan yli ojaan.

Sinne ambulanssi pysähtyikin kyljelleen, sireenit huutaen ja vilkut välkkyen. Edellä ajaneessa autossa olleet auttoivat ambulanssin raskaan oven auki, jotta Sirvio ja hänen työparinsa pääsivät ulos. Potilasta ei onneksi ollut kyydissä, mutta jonkin toisen yksikön oli otettava tehtävä hoitaakseen. Sirvio oli pettynyt itseensä.

– Taisin vapaille lähtiessä heittää työnantajalle, että minä lopetan nämä hommat. Koin riittämättömyyden ja epäonnistumisen tunnetta työssä.

Koulutus on yksi avain – mutta vain yksi

Sirvio ei ole yksin. Ambulanssit joutuivat vuosina 2011–2015 yli 600 kolariin. Useimmiten ambulanssi on ollut myös kolarin aiheuttaja. Suomessa loukkaantui viiden vuoden jaksolla yhteensä 92 ihmistä sellaisissa kolareissa, joissa ambulanssi oli aiheuttajana.

Se on liikaa, toteaa ensihoitajia Savonia-ammattikorkeakoulussa kouluttava Marko Tolonen. Hän tekee opetustyönsä ohella myös ensihoidon ja pelastuslaitoksen operatiivisia tehtäviä.

Ambulanssikolarien yhteydessä on puhuttu paljon siitä, saavatko ensihoitajat ja muut hälytysajoneuvoja ajavat tarpeeksi ajokoulutusta. Hälytysajokoulutus ei ole aina kuulunut ensihoitajien opetussuunnitelmaan, mutta nykyään se kuuluu.

Esimerkiksi Savoniassa ensihoitajaopiskelijat perehtyvät teoriaan, harjoittelevat ajamista aidolla kalustolla ja suorittavat neljän kuukauden harjoittelujakson ambulansseissa ilman ajoa.

Kyllä meillekin virheitä sattuu. Niistä voidaan kaikki ensihoidon parissa työskentelevät oppia.

Minna Sirvio

Myös Tolosen mielestä peruskoulutus on yksi avain ongelman ratkaisemiseen – mutta vain yksi.

Yksi osa ongelmaa on, että ambulansseja ajavat myös muut kuin ensihoitajat. Myös Minna Sirvio oli kolarin ajaessaan Kuopion yliopistollisen sairaalan sairaanhoitaja. Ensihoitajaksi hän valmistui ammattikorkeakoulusta kolaria seuranneena vuonna eli 2014.

Sairaanhoitajan koulutukseen ei kuulunut ajoharjoittelua ambulanssilla eikä se kuulunut vielä tuolloin ensihoitajan opintoihinkaan. Vaikka Sirvio oli kokenut autoilija ja jopa SM-tason kilpa-ajaja, hän on sitä mieltä, että koulutusta nimenomaan hälytysajossa ajamiseen olisi pitänyt olla.

– Jokaisen joka tulee ambulanssityöhön, pitäisi olla käynyt jokin sovellettu ajokoulutus joko työnantajan tai itsensä kustantamana, Marko Tolonen säestää.

Tolosen mukaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa ambulanssityöhön eivät pääse muut kuin ensihoitajakoulutuksen saaneet.

"Suurin osa ihmisistä ei edes tiedä"

Vuonna 2014 KYSissä päätettiin, että jokainen ensihoitaja lähetetään autonkäsittely- ja hälytysajokoulutukseen. Pakettiin kuuluu teoriaopintoja ja yksi päivä ajoharjoittelua poliisiammattikorkeakoulun radalla Naarajärvellä.

– Moni on tullut sieltä ja sanonut, että se on antanut ajattelemisen aihetta omaan touhuun, kiittelee ensihoidon esimies, vs. osastonhoitaja Janne Eskelinen.

Ensihoidon lehtori Marko Tolonen pitää KYSin menetelmää hyvänä, mutta muistuttaa, että auton tekninen hallinta on vain jäävuoren huippu. Loppu on kokemusta, keskittymiskykyä, tilanteen ja koko oman elämän hallintaa.

– Esimerkiksi semmoinen ajatus on hyvä, että kun minä astun tähän rattiin nyt, tämän jälkeen vastaan itse kaikista tekemistäni toimenpiteistä.

Kuulostaa helpolta. Sitä se ei kuitenkaan aina ole, Tolonen vakuuttaa. Ei varsinkaan nuorilla ja kokemattomilla ambulanssinkuljettajilla. Hänen kokemuksensa mukaan kokematon kuljettaja saattaa ajatella, että muut tienkäyttäjät väistävät, kun hälytyslaitteet ovat päällä.

– Se on harhaluulo. Suurin osa ihmisistä ei edes tiedä, miten pitäisi käyttäytyä, kun hälytysajoneuvo ohittaa. Ollaan vaarallisilla vesillä, jos ambulanssinkuljettaja ei ymmärrä tätä vaaraelementtiä, Tolonen sanoo (hälytysajossa ajavien vinkkejä muille autoilijoille voit lukea lisää vaikka tästä artikkelista).

Joka neljännessä kolarissa kuljettaja oli nuori

Sairasautoille vuosina 2011–2015 sattuneissa kolareissa joka neljännessä kuljettaja oli 25-vuotias tai nuorempi (kokonaisluvussa mukana olivat myös ne liikennevahingot, joissa aiheuttaja ei ollut ambulanssi).

– On samoin kuin ajokortinkin saadessa: ensimmäiset vuodet ovat vaaran vuodet, Tolonen sanoo ja lisää, ettei yleisesti halua leimata nuoria ambulanssinkuljettajia.

Ensihoitaja Minna Sirvion ja vs. osastonhoitaja Janne Eskelisen mielestä ambulanssin rattiin astuvat nuoret ovat yleensä pikemminkin varovaisia kuin holtittomia. Ääripäät ovat silti kaukana toisistaan. Kokeneempien esimerkki vaikuttaa siihen, miten nuori ensihoitaja asennoituu hälytysajoon.

– Mentorilla on erittäin suuri vaikutus sille, millainen ensihoitajasta, palomiehestä tai poliisista kasvaa. Ja tämä on sellainen keskustelu, jota ei oikeastaan ole avattu ollenkaan, kertoo Marko Tolonen.

"Se tuntuu pahalta"

"En anna sinulle lopareita", oli esimiehen vastaus, kun kolarin ajanut Minna Sirvio sanoi lopettavansa. Sirvio palasi rattiin, mutta ammatillinen itseluottamus oli koottava uudelleen ja siinä esimiehen ja muiden työkavereiden tuki oli tärkeää.

Kun Sirvio lähti ensimmäisen kerran ajoon kolarin jälkeen, hän päätti, että ajaisi niin huonossa kelissä mieluummin vaikka 50 kilometriä letkassa kuin lähtee tekemään varomattomia ohituksia.

Siinä ei ole mitään väärää. Nykyään sellaiset tilanteet ovat hyvin harvinaisia, joissa ambulanssin kannattaa ajaa niin kovaa kuin pääsee. Ambulanssista on tullut yhä enemmän pyörillä kulkeva teho-osasto, jossa potilas pyritään mieluummin hoitamaan paikalla ja jatkamaan hoitoa ajomatkalla. Ani harva potilas pelastetaan ajamalla kovaa.

Sen vuoksi esimerkiksi Kuopion yliopistollinen sairaala antoi kolme vuotta sitten ensihoitajilleen yleisohjeen, että yli 140 kilometrin tuntivauhtia tulisi ajaa vain äärimmäisissä poikkeustilanteissa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi traumapotilaat. Normaalisti pyritään ajamaan hälytysajossakin vain hiukan muuta liikennettä nopeammin, mikä on paras vaihtoehto myös potilaan kannalta.

– Aikaa voitetaan vain vähän, mutta riskit kasvavat, perustelee linjaa vs. osastonhoitaja Janne Eskelinen.

KYSin ensihoitajat kertovat linjauksen rauhoittaneen monia.

Jokaisen joka tulee ambulanssityöhön, pitäisi olla käynyt jokin sovellettu ajokoulutus joko työnantajan tai itsensä kustantamana.

Marko Tolonen

Vakavia kolareita voi silti tulla, vaikkei ajaisi kovaakaan. Pari viikkoa sitten hälytysajossa ollut nuori KYSin ensihoitaja valmistautui tekemään u-käännöstä Joensuuntiellä. Ambulanssi ja takaa tullut auto törmäsivät (siirryt toiseen palveluun) ja toisen auton kyydissä ollut nainen menehtyi. Paljon pahempaa hälytysajoneuvolla ajavalle ei voi sattua.

Sirviolle uutinen palautti mieleen oman epäonnisen työkeikan neljän vuoden takaa.

– Se tuntuu pahalta. Jokainen tällä alalla työskentelevä yrittää varmasti tehdä parhaansa potilaan hyväksi, mutta mekin ollaan ihmisiä. Kyllä meillekin virheitä sattuu. Niistä voidaan kaikki ensihoidon parissa työskentelevät oppia.

Jutussa käytetyt tilastot hälytysajoneuvojen onnettomuuksista perustuvat Onnettomuustietoinstituutin tilastoihin vuosilta 2011–2015. Tuona aikana sairasautoille tapahtuvat onnettomuudet ovat pysyneet karkeasti samalla tasolla samaan aikaan kun tehtävämäärät ovat kasvaneet.