Peter Fryckman aikoo vaatia Suomelta vahingonkorvauksia Haagin välitystuomioistuimessa

Yksityishenkilön ja valtion välisten kiistojen käsittely kyseisessä välitystuomioistuimessa on poikkeuksellista.

Peter Fryckman
Peter Fryckman
Peter Fryckman 5. toukokuuta 2014. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Liikemies Peter Fryckman on saanut luvan viedä vanhan oikeusjuttunsa Haagin Pysyvään välitystuomioistuimeen, vahvistaa entinen oikeusministeri Jari Lindström (uv.) STT:lle. Fryckman vaatii Suomelta vahingonkorvauksia.

Tuomioistuimessa käsitellään yleensä valtioiden välisiä riitoja, ja yksityishenkilö tarvitsee sinne päästäkseen kotimaansa hallituksen suostumuksen.

– On hyvä, että asia saadaan eteenpäin EU-tasolla ja näin ollen mahdollinen ratkaisu ennakkotapauksena. Se oli minulle syy puoltaa hakemusta, Lindström kertoo.

Fryckmanin aikeista viedä juttu Haagiin kertoi torstaina Seiska (siirryt toiseen palveluun). Lehden tietojen mukaan Fryckman aikoo vaatia Suomelta satoja miljoonia euroja.

Vaatimus liittyy 1980-luvun lopun niin sanottuihin Kouri-kauppoihin, joista Fryckman tuomittiin talousrikoksista. Lindströmin allekirjoittaman suostumuksen mukaan välitystuomioistuin saa käsitellä Fryckmanin tuomioita sekä niihin liittyviä verotus- ja perintätoimia.

Fryckman istui lähes neljä vuotta vankilassa. Hänet tuomittiin maksamaan veroja kaupoista, joissa hän oli toiminut pankin bulvaanina. Oikeusjuttuja käsiteltiin 2000-luvun alussa korkeimpaan oikeuteen asti.

Haagissa päätetään, käsitelläänkö asia

Fryckmanin asiamies, oikeustieteen tohtori Kari Uoti vahvistaa STT:lle, että Fryckman vaatii Suomen valtiolta vahingonkorvauksia. Uoti kertoo, että he jättävät hakemuksen jo tänä vuonna. Hän ei kommentoi sitä, mihin korvaukset liittyvät.

– Valtion antama suostumus määrittelee mahdollisen riidan kohteen, Uoti kertoo.

Välitystuomioistuin voi vielä päättää, ettei se otakaan asiaa käsittelyyn, kertoo oikeusneuvos Gustaf Möller. Yksityishenkilön ja valtion välisten kiistojen käsittely kyseisessä välitystuomioistuimessa on Möllerin mukaan poikkeuksellista.

– Se on niiden varsinaisen toiminnan ulkopuolella.

Välimiesmenettelyssä ei ole kyse tuomioistuinmenettelystä, vaan sopimukseen perustuvasta riidanratkaisusta. Ratkaisu on kuitenkin täytäntöönpanokelpoinen Suomessa, Kari Uoti kertoo.