Hevonen on käytökseltään yhä saaliseläin – näin kohtaat ratsukon turvallisesti

Vuosisadan mittaisesta jalostuksesta huolimatta hevonen on edelleen luonteeltaan saaliseläin. Se pyrkii pakenemaan uhkaavaa tilannetta.

ratsastus
Maastoratsastusta Kajaanissa
Maastossa hevonen saattaa säikähtää lehtien havinaa, tai katkeavia keppejä, sillä ne varoittavat sitä vaanivista pedoista. Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniPuiden lehtien havina tuulessa, metsässä iloisesti pomppiva marjastajan tytär ja komealla kaiulla katkeava oksa. Kesäiset metsän äänet voivat olla hevoselle painajaismaisia kauhuja.

Soile Lappalainen on toiminut ratsastuksenohjaajana ja yrittäjänä Kajaanin hevosharrastekeskuksessa jo 25 vuoden ajan. Sen aikana maastossa ratsastamiseen ei ole tullut vallankumouksellisia uudistuksia, mutta metsässä kohdattavat tuttavuudet ovat muuttuneet.

– Luonnossa on enemmän liikkujia, marjastus ja koiraharrastus ovat kasvaneet Suomessa. Myös motoristit ovat löytäneet maastomme, Lappalainen kertoo.

Moottoriajoneuvoilla tehdyt ohitukset ovat aiheuttaneet vaarallisia tilanteita ympäri Suomea, mutta Kajaanissa ollaan Lappalaisen mukaan selvitty toistaiseksi säikähdyksellä.

Katkennut keppi voi olla petoeläin

Vaikka hevonen on muuttunut ihmisen jalostamisen myötä, on siihen jäänyt piirteitä entisestä elämästä.

– Hevonen pakenee pelottavaa asiaa, nykyjalostus ei ole poistanut sitä ominaisuutta, Lappalainen toteaa.

Hevonen ja nainen.
Soile Lappalainen kokee, että ihmisten taito lähestyä hevosta metsässä on selvästi unohtunut viime vuosikymmenillä.Ville Muikkula / Yle

Ihmiselle pieni ja normaali ilmiö luonnossa, kuten lehtien havina, voi olla hevoselle viesti saalistajasta. Joskus uhkaava asia voi olla pelottava sekä hevosen että ratsastajan mielestä.

– Jos vastaan tulee auto tai moottoripyörä, eikä eläin ole tottunut niihin, voi lopputuloksena olla pakeneva eläin, Lappalainen toteaa.

Ratsastajat eivät Lappalaisen mukaan lähdekään mielellään liikenteen sekaan hevosen kanssa. Yllättävä tilanne voi olla haastava myös tilanteen vastaantulijalle, varsinkin jos hevosia ei kohtaa usein.

Lappalainen muistaa yhden erittäin vaarallisen tilanteen.

– Moottoripyörä oli tullut mutkan takaa kovaa vauhtia ja säikäyttänyt hevosen. Säikähtänyt eläin oli hypännyt ojaan ja kaatunut, Lappalainen kertoo.

Riittävä ratsastustaito tarkistetaan kaikilta ratsastajilta ennen maastoon lähtöä.

Soile Lappalainen

Tällä kertaa onni oli myötä, sillä ratsastaja oli pudonnut satulasta ennen hevosen kaatumista. Hevosen alle jääminen voi aiheuttaa ratsastajalle hengenvaarallisia vaurioita.

Lappalaisen mukaan ohjeet ratsukon turvalliseen ohittamiseen ovat yksinkertaiset. Tärkeää on lukea hevosen reaktioita.

– Hevonen pitää kohdata maastossa ja liikenteessä hidastamalla vauhtia. Jos on jalkaisin liikkeellä, voi silloin jutella vastaan tulevalle hevoselle ja kertoa, että täällä on ihminen, eikä saalistava petoeläin.

– Auton voi myös sammuttaa ratsukon kohdattaessa, Lappalainen lisää.

Hevonen seisoo laitumelle
Hevosesta ei olla pystytty jalostamaan sen saaliseläimen pakenemista uhkaavissa tilanteissa.Sanna Kähkönen / Yle

Suomen Ratsastajainliitosta (siirryt toiseen palveluun) korostetaan erityisesti ratsastajan seuraamisen tärkeyttä.

– Ratsastajan käsimerkkejä on syytä seurata. Rauhallinenkin hevonen voi pelästyä ohitse ajavaa autoa ja muuttua arvaamattomaksi. Tällöin se reagoi yllättäviin tilanteisiin pääasiassa pakenemalla, jolloin ratsastaja kuin autoilijakin voivat olla vaarassa.

Liitto korostaa myös kunnon turvavälin pitämistä ohittaessa.

Suunnitelmallisuutta tarvitaan

Kajaanissa hevosharrastekeskuksen yrittäjänä toimiva Soile Lappalainen pitää Kuluntalahden maastoja hyvinä. Parhaimmillaan tallilta voi edetä miltei 30 kilometriä pitkälle retkelle, mutta se vaatii suunnittelua.

– Ratsastuskoulujen on pyydettävä maanomistajilta luvat voidakseen suunnitella maastoreittinsä kulkemaan heidän metsiensä läpi.

Lappalaisen mukaan Kuluntalahdella luvat ovat kunnossa. Vain muutama maanomistaja on kieltänyt hevosten kulkemisen alueella.

Ratsastajia maastossa Kajaanissa.
Värikkäät huomioliivit ja hyväksytyt turvakypärät ovat edelletys turvalliseen maastoratsastukseen.Kimmo Hiltunen / Yle

Suomen ratsastajainliiton mukaan epäselviä tilanteita tallien ja maanomistajien välille tulee vastaan jonkin verran vuosittain.

– Saamme yhteydenottoja niin ratsastajilta, talliyrittäjiltä kuin tiekunnilta. Usein taustalla on tietämättömyys jokamiehenoikeuksista, liitosta kommentoidaan.

Hevonen pitää kohdata maastossa tai liikenteessä hidastamalla vauhtia.

Soile Lappalainen

Reittien lisäksi maastoratsastuksessa myös muut asiat on suunniteltava tarkkaan.

– Meillä on voimassaoleva turvallisuussuunnitelma, jota noudatetaan tallilla, sekä maastoon oma suunnitelmansa. Reitin vetäjällä on tiedossa reitti, minne lähdetään, sekä aika minkä kuluessa sieltä pitää palata, Lappalainen kertoo.

Hänen mukaansa ihan ketä tahansa ei metsään voi päästää.

– Riittävä ratsastustaito tarkistetaan kaikilta ratsastajilta ennen maastoon lähtöä, Lappalainen toteaa.

Ongelmana keskustelemattomuus

Ratsastajainliitto kertoo, että jokamiehenoikeuksien nojalla luonnossa saa kulkea jalkaisin, polkupyörällä ja ratsain. Jokamiehenoikeus koskee myös yksityisteitä. Tärkeää on olla kohtelias.

– Toisen omaisuudelle ei saa aiheuttaa haittaa. Suuressa ryhmässä ratsastaminen poluilla voi aiheuttaa tällaista, jolloin ratsastamisesta tulisi sopia maanomistajan kanssa. On myös selvää, että toisen kotirauhaa ei omalla toiminnallaan saa rikkoa, liitosta kommentoidaan.

Ratsastajia maastossa Kajaanissa
Suomen ratsastajainliitto linjaa, että sen ohjeiden mukaan maanomistajien alueilla liikkumisesta on aina sovittava.Kimmo Hiltunen / Yle

Ongelmitta ei kuitenkaan olla selvitty. Liiton mukaan usein ongelmatilanteet syntyvät siitä, ettei maanomistajan kanssa olla keskusteltu hänen maillaan ratsastamisesta.

– Se ei ole Suomen Ratsastajainliiton ohjeiden ja toimintatapojen mukaista, että ratsastajat vain ilmoittavat, että he liikkuvat mailla jokamiehenoikeudella. Meillä on 400 jäsentallia ja 50 000 henkilöjäsentä. Ohjeemme on, että liikkumisesta toisen maalla tulee aina sopia maanomistajan kanssa, liitosta korostetaan.

Heijastimia hevosellekin

Varustus maastoon on varmasti kokeneille ratsastajille tuttua kauraa. Ratsastushousut ja kengät ovat mukavan ja turvallisen ratsastamisen takaamiseksi tärkeät, mutta Soile Lappalainen korostaa muutaman perinteisen varusteen tärkeyttä.

– Hanskat on hyvin tärkeä osamaastossa, ettei tule hiertymiä ohjien välistä. Kaikista tärkeimmät varusteet ovat hyväksytty turvakypärä ja keltainen tai oranssi huomioliivi. Myös turvaliivin käyttöä suositellaan, Lappalainen kertoo.

Usein taustalla on tietämättömyys jokamiehenoikeudesta

Suomen ratsastajainliitto

Lappalainen korostaa, että myös hevosen näkyvyyttä on parannettava, varsinkin metsästyskausina. Erilaisilla varusteilla varmistetaan, että kaikki muutkin metsässä liikkujat huomaavat ratsukon.

– Hirviporukat ovat todella lähellä meidänkin tallia, joten hevoselle on puettava selkeä huomiovarustus. Hevosten jalkoihin laitetaan heijastimia, erilaisia rintaremmejä satuloihin ja päälle huopia, Lappalainen tiivistää.

Lue lisää:

Upseerien unohtuneesta perinteestä tämän päivän harrastukseksi: Vauhtisokeus on ratsastussuunnistajan pahin uhka

Helsingin ratsupoliisin hevoset Esko ja Calvin eivät turhasta stressaa – "Soveliaita hevosia vaikea löytää"