"Kuinka Tenon omistus siirtyi saamelaisilta valtiolle?" – Saamelainen kansanliike vaatii ministereiltä selvitystä

Jos saamen kansa on joskus allekirjoittanut paperin, missä Tenon omistus- ja hallintaoikeudet annetaan valtiolle, pyydämme esittämään sen meille, liike toteaa perjantaisessa kirjeessään Suomen ja Norjan ministereille.

Tenojoki
Beaska Niillas ja Áslat Holmberg Ohcejoga álbmotčoahkkimis
Ellos Deatnu -ryhmän Beaska Niillas ja Áslat Holmberg.Ellos Deatnu

Tenon uutta kalastussopimusta vastustava Ellos Deatnu -liike pyytää Suomen ja Norjan valtioilta selvitystä siitä, miten ne ovat saaneet omistus- ja hallintaoikeudet Tenon vesistöön.

Liike on lähettänyt tänään perjantaina asiasta kirjeen muun muassa Suomen pääministeri Juha Sipilälle, ulkoasiainministeri Timo Soinille, maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle, oikeusministeri Antti Häkkäselle ja sisäministeri Paula Risikolle.

"Ilman selvitystä katsomme Tenon kuuluvan paikallisille"

Ellos Deatnu -liike kirjoittaa ministereille, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti alueen saamelaiset ovat ikimuistoisen käytön pohjalta luoneet omistus- ja hallintaoikeuden Tenon vesistöön. Siitä huolimatta valtiot ovat neuvottelujen aikana käyttäytyneet kuin vesistön luonnonvarat kuuluisivat heille, liike jatkaa.

– Valtiot eivät ole kyenneet toimittamaan oikeudellista selvitystä siitä, kuinka luonnonvarojen omistus- ja hallintaoikeudet ovat siirtyneet saamelaisilta ja siidoilta valtion omistukseen.

Liikkeen mielestä valtiot eivät voi antaa pois jotain, mikä ei niille kuulu – tässä tapauksessa paikallisten oikeuksia.

– Valtioilla ei ole oikeudellista pohjaa hallintavallalle Tenon vesistössä eikä sopimusta voida pitää lainmukaisena. Valtioiden on toimitettava selvitys siitä, millainen juridinen pohja heidän hallintavallallaan on Tenon vesistössä. ​Ellei selvitystä voida toimittaa, katsomme Tenon vesistön kuuluvan paikallisille, liike toteaa kirjelmässään.

ellos deatnu moratorio teno tenon sopimus
Ellos Deatnu

Liike vetoaa muun muassa Norjan ja Suomen perustuslakiin, YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen sekä alkuperäiskansan vapaaseen ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen vaatimukseen.

– Yksi alkuperäiskansaoikeuksien perusperiaatteista on niin kutsuttu FPIC, vapaa ennakkotietoon perustuva myöntymys. Valtiot tulkitsevat, että FPIC tarkoittaa oikeutta osallistua neuvotteluprosessiin. Tämä tulkinta polkee alkuperäiskansan oikeutta itsemääräämiseen, liike kirjoittaa ja vaatii valtioita oikaisemaan linjansa.

Moratoriot jatkavat kunnes uusi sopimus saadaan voimaan

Ellos Deatnu on saamelainen, valtioiden rajat ylittävä kansanliike. Se julisti juhannusviikolla moratorion Tenon Čearretsuolun (suom. Tiirasaaren) alueelle. Moratorio tarkoittaa yleisesti lain täytäntöönpanon hidastusta tai määräaikaista lykkäystä.

Sittemmin Tenolle on perustettu myös toinen moratorio Allasuoluun (suom. Korkeasaareen).

Ellos Deatnu -liikkeen moratorio.
Čearretsuolu (suom. Tiirasaari).Ellos Deatnu

Tenon uudet kalastussäännöt on liikkeen mukaan asetettu paikallisten laajasta vastustuksesta huolimatta, ja ne rikkovat saamelaisten itsemääräämisoikeutta sekä oikeuksia kulttuuriin ja toimeentuloon. Suomen ja Norjan välillä neuvotellun sopimuksen ongelmana on pidetty erityisesti sitä, että se heikentää kalastusoikeuden rajoitusten myötä nimenomaan saamelaisten asemaa suhteessa muuhun väestöön.

Ellos Deatnu painottaa kirjeessään valtioille, että he pitävät moratorioita ja käyttävät kaikkia mahdollisia väkivallattomia keinoja saavuttaakseen päämääränsä, saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Liike kertoo pitävänsä moratorioita yllä, kunnes valtiot myöntävät paikallisten oikeudet ja uusi, paikallisten johdolla neuvoteltu Tenon sopimus saadaan voimaan.

– Moratorio on voimassa, kunnes Tenon kalastukseen neuvotellaan paikallisten johdolla uusi sopimus, joilla on myös paikallinen hyväksyntä, liike toteaa.

Allasuolu
Ellos Deatnu

Ellos Deatnu kutsuu kirjessään Jari Lepän ja Norjan ilmasto- ja ympäristöministeri Vidar Helgesenin vierailulle Čearretsuoluun.