1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. parisuhde

"En minä sinne riemusta kiljuen lähtenyt" – Parisuhdeleirillä ajankäyttö on klassikkoaihe

Sadat pariskunnat ovat käyneet kesän aikana puhumassa suhteestaan parisuhdeleireillä.

parisuhde
Juha ja Aino-Kaisa Auvinen
Meeri Niinistö / Yle

Raha, aika ja kotityöt. Auvisen perheessä vanhemmat Juha ja Aino-Kaisa kiistelevät aivan arkisista, suomalaisille tyypillisistä asioista.

Kuka käy kaupassa, kuka tekee kotityöt, kuka laittaa lapset nukkumaan. Parisuhteelle ei juuri jää aikaa.

– Meillä on kolme pientä lasta, jotka ovat kiilanneet ajallisesti ja ajatuksissa parisuhteemme ohi. Väsyneenä ei kumppania jaksa samalla tavalla huomioida. Välinpitämättömyys toisen tarpeille ja kireä ilmapiiri ovat meillä aiheuttaneet katkeruutta, pariskunta kertoo.

Alkuvuodesta appiukko tarjosi perheelle viikon avioliittoleirin ja perhe matkasi viikoksi Pieksämäelle puhumaan parisuhteesta ja rakkaudesta.

Nyt Aino-Kaisa ja Juha vaikuttavat niin onnellisilta, että kyynisempää hirvittää.

Auvisen perhe pöydän äärellä
Lapsethan meidän elämää tahdittaa. Ruokaillaan 4–5 kertaa päivässä. Koko ajan joku on vaatimassa jotakin ja tarvitsee aikuista, sanoo Aino-Kaisa. Meeri Niinistö / Yle

"Pornon katselu hiertää parisuhteita"

Parisuhdeleirejä on järjestetty kymmeniä vuosia. Esimerkiksi Parempi Avioliitto on järjestänyt kursseja 1970-luvulta lähtien, aiemmin Helsingin NMKY:n nimissä. Niitä järjestetään monia kesässä, ja yhteensä sadat parit viettävät joko viikon tai viikonlopun leirillä parisuhdettaan parannellen.

Aiheetkin ovat muuttuneet, vaikka esimerkiksi ajankäyttö on aihe, josta on puhuttu ensimmäisistä leireistä lähtien.

– Nyt kännykkä ja netti vie aikaa parisuhteelta. Toinen on seksuaalisuuspuoli. Pornon katselu hiertää parisuhteita ja viime vuosina se on tullut esille, sillä siitä rohjetaan puhua, sanoo alusta asti kursseja suunnitellut Heikki Ranssi.

Parisuhdekursseille osallistuu pääasiassa aivan tavallisia pareja, sanoo myös kursseja tarjoava psykoterapeutti Maaret Kallio.

– Pääosin pienten lasten vanhemmat, jotka kärsivät ajan puutteesta. Paljon on myös uuspareja: halutaan hakea taitoja siihen, miten ollaan yhdessä, ettei menisi toista kertaa pieleen.

Auvisten leirillä päivien aiheina ovat esimerkiksi anteeksianto, seksuaalisuus, parisuhteen mahdolliset uhat.

– Olin kyyninen, en minä sinne riemusta kiljuen lähtenyt. Ajattelin, että tämä lapsiperhearki pitää rämpiä läpi, sanoo Juha Auvinen.

On aivan normaalia, että toinen on kenties vastahakoinen, sanoo Maaret Kallio.

– Toinen tulee – ei nyt väkisin – mutta varautuneena. Hirmuisen tyytyväisenä he kuitenkin molemmat lähtevät kotiin.

Vanhan sanonnan mukaan se on mies, joka ei puhu eikä pussaa. Aino-Kaisa kertoo yllättyneensä leirillä, kuinka paljon miehetkin asioistaan lopulta avautuivat.

– Uskallan väittää, että meidän sukupolvi puhuu enemmän. Meitä edeltävä on varmaan puhunut vähemmän, toteaa Juha Auvinen.

Avioliittoleirin papereita
Leiriltä saa paksun nivaskan papereita esimerkiksi tunteiden ilmaisemisen avuksi. Meeri Niinistö / Yle

.

Suomalaiset ovat edelleen heikkoja tunneilmaisussa

Tutkimuksen mukaan suomalaisella parisuhteella ja avioliitolla menee hyvin. Ero- ja vihkimistilastot näyttävät vuodesta toiseen kovin vakailta.

Vuonna 1987 eronneita oli noin 10 000. Sen jälkeen luku on liikkunut 13 000 nurkilla joka vuosi, muutamaa vuotta lukuun ottamatta. Suomalaiset kuitenkin vaativat suhteelta enemmän, sanoo Maaret Kallio.

– Vanhemissa sukupolvissa on sitä, että ollaan yhdessä, vaikka se olisi painajaista. Kun on kerran menty naimisiin, niin siinä sitten kärsitään. Nuoremmat sukupolvet ajattelevat, että tämän pitää olla minulle laadukasta ja mielekästä.

Avioliitoissa piikki oli vuonna 2008, kun 31 000 suomalaista lausui tahdon. Tuon vuoden jälkeen avioituvien määrä on laskenut ja asettunut 24 000:een.

– Esimerkiksi tunnetaidot ovat sellaisia, joissa me suomalaiset emme ole kauhean vahvoilla. Meidän tunneilmaisuisumme ja tunteiden käsittelytaidot ovat vähän heikohkoja, sanoo Kallio.

Tunneyhteydestä, eli yhteenkuuluvuudesta ja itsensä toiselle tärkeäksi kokemisesta, puhuvat myös Aino-Kaisa ja Juha avioliittoleirin jälkeen.

– Se on esimerkiksi sitä, että vaikka puhuisin mun työkavereiden kanssa, niin mulla on silti tarve puhua just Juhan kanssa myös, selittää Aino-Kaisa termiä.

Vinkkejä ovat myös naistenlehdet täynnä, mutta Aino-Kaisa uskoo, että nyt kun ohjeet on todettu leirillä 'päteviksi' myös Juhan puolelta, saattaa niistä olla hyötyäkin.

Aino-Kaisa ja Juha Auvinen
Leirin viimeisenä päivänä pariskunnat pukeutuivat parhaimpiinsa ja vahvistivat valansa. Aino-Kaisa Auvinen

Elämä euforian jälkeen – eli miten opit otetaan arkeen?

Juha ja Aino-Kaisa istuvat terassillaan, ovat kääntyneitä toisiinsa päin. Ja niin kuin sanottu: pari näyttää onnelliselta kymmenen vuoden naimisissa olon jälkeen.

– Kyllähän mulla on tullut katkeroitumista vuosien saatossa, eikä ne ihan yhdellä leirillä ole käsitelty. Se on prosessi, ja nyt eletään kuitenkin leirin jälkeistä euforiaa. En olisi uskonut, että leirillä olisi kuitenkin noin suuri merkitys, sanoo Aino-Kaisa.

Auvisilla riitaa on aiheuttanut esimerkiksi siisteys: Juhalle on tärkeää pitää koti siistinä, Aino-Kaisalle ei niinkään. Juha on verkkainen ja Aino-Kaisa impulsiivinen.

– Oltiin etäämmällä, jopa kämppisteltiin. Se parisuhde oli jossain vähän hävöksissä. Huomasin itse, että olen kovettunut. Tulee lähentymistä, kun pyytää anteeksi sitä, että on niin tiukka, kireä ja vaativa, miettii Juha.

Paska kumuloituu, sanoo pariskunta moneen kertaan ja tarkoittaa sitä, että he oppivat leirillä käymään läpi myös pienempiä ärsytyksiä ja riidan aiheuttajia.

Euforian ja kesälomien jälkeen Auvisille laskeutuu arki.

On pariskunta riidellytkin jo, päässyt kokeilemaan leirin oppeja käytännössä. Perhe pakkasi tavarat viikon leirin jälkeen Pieksämäellä ja vanhemmat ajautuivat kinaan.

– Aino-Kaisa sanoi, että sitten, kun nämä lapset nukkuvat takapenkillä, niin tästä puhutaan. Ja niin puhuttiin, Juha sanoo.

Lue seuraavaksi