Tutkimus: Keskustelu saa aivot aaltoilemaan samaan tahtiin

Tutkijat pystyivät lukemaan aivoaalloista, ketkä koehenkilöistä puhuivat keskenään.

Kotimaa
Putin ja Trump nojautuvat toisiaan kohti pöydän yli. Pöydällä on kukkia maljakossa. Trump puhuu, Putin näyttää peukaloa.
Venäjän ja Yhdysvaltain presidentit Vladimir Putin ja Donald Trump keskustelemassa Hampurin G20-kokouksen yhetydessä heinäkuun alussa. Mihail Klimentjev / Sputnik / Kremlin Pool /EPA

Kun kaksi ihmistä keskustelee, heidän aivoaaltonsa alkavat noudattaa samaa rytmiä, kertoo Baskimaan aivo- ja kielitutkimuksen keskuksessa BCBL:ssä tehty tutkimus. Se on luettavissa englanniksi Scientific Reports (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

Tahdistuminen tapahtuu, vaikka keskustelijat ovat toisilleen ventovieraita. Tulos näkyi aivokuvissa niin selvänä, että tutkijat pystyivät sanomaan pelkästään niiden perusteella, ketkä kaksi koehenkilöistä olivat juttusilla keskenään.

Jonkinasteista tahdistumista on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa, mutta niissä syyksi on päätelty kuulijan aivojen reaktio puheen sisältöön.

Baskitutkijoiden mukaan yhteydessä on kuitenkin kyse jostakin enemmästä, joka liittyy suoraan siihen, että kaksi ihmistä on tekemisissä keskenään. Näyttää melkein siltä, kuin aivot tekisivät yhteistyötä kommunikaatioyhteyden luomiseksi, he sanovat.

Puhujat eivät nähneet toisiaan

Toisilleen tuntemattomat koehenkilöt keskustelivat kaksittain, mutta väliverho esti heitä näkemästä kumppaniaan. Koe siis perustui pelkkään ääneen. Koehenkilöiden päähän kiinnitetyt anturit mittasivat aivosähkökäyrää eli EEG:tä.

Keskusteltaviksi annettiin yleisiä aiheita, muun muassa musiikki, matkailu ja urheilu. Puhujan ja kuuntelijan roolit vuorottelivat.

Lopuksi tutkijat tarkistivat, kuinka hyvin koehenkilöt olivat keskittyneet puheen sisältöön. Nämä antoivat 30 kysymykseen yli 90-prosenttisesti oikeat vastaukset.

Apua kommunikaatiovaikeuksiin.

Nämä tulokset saattavat olla avaintietoa ihmisten välisten suhteiden ja kielen ymmärtämisessä, sanoo Jon Andoni Duñabeitia espanjalaiselle tiedeuutistoimistolle SINC:lle (siirryt toiseen palveluun).

Yhteyden osoittaminen on kuitenkin vasta ensimmäinen askel, ja ratkaisemattomia kysymyksiä on yhä paljon, myöntää Alejandro Pérez, toinen tutkimuksen tekijöistä. Silti hän pitää käytännön sovellutusten mahdollisuuksia valtavina.

– Kommunikaatiovaikeudet ovat arkipäivää. Aiomme ottaa havainnostamme irti kaiken mahdollisen niiden helpottamiseksi, Pérez sanoo.

Hyötyä voi tutkijoiden mukaan koitua myös puhevioista kärsiville ja kenties myös vieraita kieliä opiskeleville. Seuraavaksi aiotaankin selvittää, tapahtuuko aivoaaltojen tahdistumista silloinkin, kun keskustelu käydään muulla kuin äidinkielellä.