Rosvo-Ronkaisen tarina kiinnostaa ulkomaalaisia – eukonkanto levisi jo Valko-Venäjälle

Viime viikolla järjestettiin ensimmäiset eukonkannon kilpailut Valko-Venäjällä. Keksinnön isä on iloinen lajin kasvavasta suosiosta.

Eukonkanto
Suomen Pasi Alonen ja Erika Kailaanmäki Eukonkannon MM-kisoissa.
Suomen Pasi Alonen ja Erika Kailaanmäki Eukonkannon MM-kisoissa Sonkajärvellä 1. heinäkuuta.Timo Hartikainen / Lehtikuva

Suomalainen hulluttelulaji eukonkanto kiinnostaa yhä maailmalla. BBC uutisoi eilen sunnuntaina Valko-Venäjän kisoista (siirryt toiseen palveluun), joissa 15 paria kilpaili eukonkannosta kesäisessä peltomaisemassa.

– Oletko koskaan ajatellut kokeilevasi uutta urheilulajia, jossa voit viettää aikaa puolisosi kanssa? videolla kysytään.

Pariskunta suutelee ja lähtee matkaan. Naisella on päässään kypärä, miehellä tiukka ote naisen jaloista, joita hän kannattelee olallaan. Nainen on pää alaspäin vauhdissa mukana, ylävartalo miehen selkäpuolella.

Parit juoksevat videolla läpi mutaisten vesiesteiden. Välillä eteen tulee puusta tehtyjä puomeja. Maaliin pinkoessa ympärillä kannustaa valtava joukko ihmisiä.

– Täytyy olla voimakas. On hyvä, että pitää vedestä. Eikä saa häiriintyä helposti, videolla kuvaillaan kantajan vahvuuksia.

Monet valmistautuvat kisoihin huolella. Kyse ei ole vain päähänpistosta, vaan kisoja on saattanut edeltää pitkä treenikausi.

– Harjoittelimme paljon, etenkin oikean kantoasennon valitsemista, valkovenäläinen Tatyana kertoo videolla.

Suomen Taisto Miettinen ja Kristiina Haapanen juhlivat voittoaan.
Suomen Taisto Miettinen ja Kristiina Haapanen juhlivat voittoaan Eukonkannon MM-kisoissa Sonkajärvellä 1. heinäkuuta.Timo Hartikainen / Lehtikuva

"On hieno asia, että kiinnostusta riittää"

Eukonkanto on saanut alkunsa Suomen Sonkajärvellä, Ylä-Savossa. Kilpailun "isä", Sonkajärven kunnan kulttuurisihteeri Eero Pitkänen kertoo, että vuosittaisia MM-kisoja on järjestetty Sonkajärvellä jo yli 20 vuotta. Lajin kiinnostus maailmalla ei tule Pitkäselle yllätyksenä. Niin kuin ei Valko-Venäjällä vastikään järjestetty kilpailukaan.

Pitkänen on suorastaan ilahtunut siitä, että eukonkanto leviää yhä maailmalla.

– Ukrainassa kilpailuja on järjestetty monesti, mutta Valko-Venäjästä kuulen nyt ensimmäistä kertaa. Tarkoituksena on, että maailmalla järjestettäisiin ympäri vuoden virallisia kilpailuja ja voittajat tulevat sitten Suomeen MM-kisoihin, Pitkänen kertoo.

Hänen mukaansa eukonkanto on levinnyt muun muassa Yhdysvaltoihin, Australiaan, Isoon-Britanniaan ja Kiinaan.

Jos jokin maa haluaa järjestää eukonkannon kilpailun, tavoitteena on saada asiasta sopimus. Silloin Suomessa MM-kisajärjestäjä saa korvauksen ja toisessa maassa järjestettävä kilpailu virallisen kilpailustatuksen.

Valko-Venäjältä ei ole oltu yhteydessä Pitkäseen. Asia ei kuitenkaan närkästytä häntä.

– On hieno asia, että kiinnostusta riittää ja eukkoa kannetaan ympäri maailmaa, Pitkänen kommentoi.

Minimipaino Armi Kuuselan mukaan

Pitkäsen mukaan eukonkanto on muuttunut kisalajina paljon. Vielä 1990-luvulla nainen oli reppuselässä ja kisaaminen oli enemmän hupia kuin urheilusuoritus. Jossain vaiheessa kannettavat naiset alkoivat olla niin pieniä, että kilpailuun asetettiin minimipaino.

– Kun Armi Kuusela voitti Miss Universum -kisat, hän painoi 49 kiloa. Siitä otimme kannettavalle minimipainon. Jos sen alittaa, laitetaan hiekkapusseja painoksi, Pitkänen kertoo.

Myös rata on muuttunut aikojen saatossa. Alkuaikoina juostiin vielä metsässä ja nurmella, nyt 250 metriä kilpaillaan urheilukentällä.

Ulkomaiden kilpailut noudattavat samantapaista rataa esteineen.

Saksan Axel Schumacher ja Ina Muller.
Saksan Axel Schumacher ja Ina Muller.Timo Hartikainen / Lehtikuva

Rosvo-Ronkaisen tarina tuo eksotiikkaa

Pitkäsen mukaan iloisuus ja hauskuus ovat edelleen läsnä eukonkannossa, vaikka kilpailu onkin ammattimaistunut ja monet osanottajat ovat kovia urheilijoita. Tänä vuonna Sonkajärven eukonkantoon osallistui ennätysmäärä kilpailijoita, yli 50 paria.

– Hauskuuden lisäksi tarina vetää ihmisiä Suomeen.

Sillä Pitkänen tarkoittaa Rosvo-Ronkaisen tarua. Ryöstöretkillä kiertävästä sonkajärveläisestä Herman Ronkaisesta löytyy eukonkannon MM-kilpailujen verkkosivuilta pitkä kertomus (siirryt toiseen palveluun).

Ronkaisella oli iso ryöstöporukka, joka teki retkiä Karjalaan. Jos joku halusi haastaa johtajan, eli Ronkaisen, hänen tuli voittaa Ronkainen kilpajuoksussa. Lisäksi johtajakokelaan oli kannettava täyttä ruissäkkiä olallaan koko juoksun ajan. Voimakilpailu ulottui vaimoon asti: hänet Ronkainen kaappasi kerran vihoissaan olalleen ja kantoi metsän siimekseen.

Se, mikä pitkästä tarinasta on tarua ja mikä totta, jää epäselväksi. Mutta Rosvo-Ronkainen kiinnostaa ulkomaalaisia, se on selvä.

– Eksotiikka innoittaa kisaajia, ja tarina sitoo kilpailun osaksi Sonkajärveä ja sen historiaa, Pitkänen sanoo.