Salassa pidetyt jokirapualueet ehkä julki – uhkaavasta täpläravusta halutaan eroon

Jokirapujen esiintymisalueet on tähän mennessä pidetty salassa eivätkä osakaskunnat ole myöntäneet ulkopuolisille pyyntilupia jokirapuvesistöihin.

jokirapu
Ravustaja pitelee jokirapua käsissään
Jokirapu (kuvassa) on täplärapuun verrattuna tummempi ja siltä puuttuu valkoiset laikut saksien hangoista.Juha Vauhkonen / Yle

Jokirapuja pyydettiin viime vuosisadan alussa noin 17 miljoonaa saksiparia vuodessa. Sitten rapurutto levisi ja tuhosi kannan lähes kokonaan. Nyt herkkiä jokirapukantoja halutaan palauttaa ja suojella koko maassa.

Suojelualueita on kartoitettu vuodesta 2013 lähtien, ja nyt Kaakossa käydään käytännön toimiin.

– Olemme valtakunnan tasolla ensimmäisten joukossa jokiravun suojelutoimissa, kertoo Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen toiminnanohjaaja ja kalastusneuvoja Vesa Tiitinen.

Salaiset jokirapualueet kartalle?

Jokirapujen esiintymisalueista on oltu hiljaa. Osakaskunnat eivät ole myöntäneet ulkopuolisille pyyntilupia jokirapuvesistöihin. Nyt Kaakossa mietitään niiden esittämistä kartalla.

– Aikaisemmin se on ollut yksi suojelukeino, ettei jokirapualueista kerrota mitään ulkopuolelle. Nyt mietitään jatkammeko salaista linjaa vai alammeko avoimesti tiedottamaan. Kumpi on nykyään parempi keino suojella jokirapua, kertoo Vesa Tiitinen.

Onko vaarana, että jokirapua pyydetään salaa, jos elinalueet julkistetaan?

– En usko. Osuuskuntien kanssa mietitään mitä tehdään, Tiitinen kertoo.

Avoimuuden linja on nykyaikaa. Tiitisen mukaan kartan ja valistuksen avulla ihmiset osaisivat varoa rapuruton levittämistä jokiravun kotivesiin.

Suojelualueet lähes kartoitettu

Maa- ja metsätalousministeriö aloitti jokiravun suojelutoimet vuonna 2013. Paikallinen käytännön työ kuuluu kalatalouskeskuksille.

Etelä-Karjalassa suojelun tarvetta on selvitetty valuma- ja pienvesistöjen alueella.

– Suojelualueiden kartoitus on jo pitkällä. Käydään nykyinen tilanne läpi ja selvitetään onko vesialueilla suojeltavaa jokirapua. Jos löytyy täplärapua, niin mietitään mitä sen kanssa tehdään, kertoo Vesa Tiitinen.

Täplärapu on vieraslaji ja sen leviäminen halutaan kuriin

Jokirapua esiintyy koko Suomessa eteläistä Lappia myöten. Rapurutto on tuhonnut jokirapukantaa 1900-luvun alusta lähtien. 2000-luvulla ruttoepidemiat tuhosivat kantaa pahoin esimerkiksi Kemi- ja Simojoessa sekä Oulunjärvessä. Tautia levittää tehokkaasti juuri täplärapu.

Jokiravun pyyntimäärät ovat romahtaneet 1900-luvun alun huippuvuosista. Syynä on rapurutto, jota täplärapu kestää, mutta jokirapu ei. Näin on myös esimerkiksi Kaakossa.

– Viime vuosisadan alussa täällä pyydettiin 100 000 jokirapua vuodessa, nyt parisen tuhatta. Vähiin on käynyt, kertoo toiminnanohjaaja ja kalastusneuvoja Vesa Tiitinen.

EU lisäsi täpläravun haitallisten vieraslajien listalle vuoden 2015 lopussa. Sitä ei saa enää tuoda maahan eikä viljellä tai istuttaa. Suomella ja Ruotsilla on vielä poikkeuslupa pyydystää täplärapua ja käyttää sitä ravinnoksi.

Rapujen pyyntiä suositellaan

Jokiravun suojeluun kuuluu sen vihollislajin nujertaminen. Toisin sanoen täpläravusta halutaan eroon siellä, missä jokirapu elää.

– Täpläravun hallintaohjelmassa sitä ei saa siirtää paikasta toiseen. Lisäksi ravustetaan tehokkaasti, kertoo Tiitinen.

Rapujen pyynnistä on muutakin hyötyä kuin pelkkä herkuttelu.

– Rapuja pitääkin pyytää. Emme muuten tiedä, mitä kannoille kuuluu, toteaa Tiitinen.

Jokirapua rapujuhliin?

Kotimaisen ravun elvyttämistä voidaan toteuttaa myös kannan palautuksilla. Ensimmäisiä istutuksia Kaakon vesiin voidaan odottaa aikaisintaan vuonna 2019.

– Siinä menee ainakin viidestä kymmeneen vuotta, että nähdään minkälainen kannasta tulee, kertoo Tiitinen.

Suojelu- ja elvytystyöhön tullaan panostamaan lisäksi valistuksella, jossa painotetaan mertojen ja veneiden desinfiointia sekä muuta toimintaa, jolla estetään rapuruton leviäminen.