Kunnille on tarjolla vuosittain jopa kymmenien miljoonien perintöpotti – "Kassassa on aina tilaa tällaisille ylimääräisille rahoille"

Ilman perillisiä ja testamenttia kuolleiden omaisuus ohjataan sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin eli niin sanotusti yhteiseen hyvään. Esimerkiksi Kauhavalla perustettiin kesän ajaksi aikuisten kehitysvammaisten liikuntakerho valtiolta saadulla perinnöllä.

kunnat
Aikuisten kehitysvammaisten Ryhtiä ruotoon -liikuntakerhossa Kauhavalla harjoiteltiin mm. pallon kuljettamista.
Ryhtiä ruotoon -liikuntakerhossa Kauhavalla treenattiin jalkapalloa.

Ryhtiä ruotoon -liikuntakerhossa Kauhavalla oli vuorossa tällä kertaa jalkapallotreenit. Liikuntakerho perustettiin, kun Kauhavan kaupunki sai käyttöönsä 30 000 euron arvoisen perinnön.

20 000 euroa käytettiin kahden grillikodan hankintaan asumispalveluyksiköille. Liikuntakerhoa varten korvamerkittiin 2000 euroa ja osa käytettiin soittimien hankintaan.

Ilman perillisiä kuolleiden perinnöt päätyvät valtiolle, mikäli testamenttia ei ole jätetty. Henkilön kotikunta voi hakea rahoja Valtiokonttorista – ja Kuntaliitto suositteleekin nykyisessä taloustilanteessa kuntia hakemaan tällaisia perintöjä. Kauhavalla mahdollisuutta pidetään hyvänä.

– Se on erittäin positiivista, ja kunnilla varmasti kassassa on aina tilaa tällaisille ylimääräisille rahoille. Lisäksi nämä pyritäänkin käyttämään sellaisiin kohteisiin tai asioihin, mitä verovaroilla ei välttämättä muuten saataisi, kertoo Kauhavan kaupungin hallintojohtaja Liisa Salo.

Perintöjä ohjautuu kunnille vuositasolla noin 10 – 20 miljoonan euron verran, mutta Kuntaliitto tai Valtiokonttori eivät tilastoi tällä hetkellä perintöä hakeneita kuntia erikseen.

Hyvään tarkoitukseen

Kunnalle perinnön hakeminen ei ole kovin mutkikasta.

– Valtiokonttori lähettää ilmoituksen perinnöstä kaupungille ja kaupunginhallitus tekee päätöksen perinnön hakemisesta. Kun Valtiokonttori tekee päätöksen omaisuuden luovuttamisesta kaupungille, tekee kaupunginhallitus vielä päätökset käyttökohteista, kertoo Liisa Salo.

Vastaava ohjaaja Riitta Luoma (vas.) ja Kauhavan kaupungin hallintojohtaja Liisa Salo Kauhavan urheilukentän laidalla Ryhtiä ruotoon -liikuntakerhossa.
Vastaava ohjaaja Riitta Luoma (vas.) ja Kauhavan kaupungin hallintojohtaja Liisa Salo urheilukentän laidalla.Mirva Ekman / Yle

Perinnön saaminen sisältää kuitenkin joitakin reunaehtoja. Varat pitää suunnata sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin.

– Me laitoimme hakemukseen, että käyttötarkoituksena on kehitysvammaisten asumisviihtyisyyden ja harrastusmahdollisuuksien parantaminen, ja siihen perintö saatiin, Salo kertoo.

Liikuntakerho tuli tarpeeseen

Kauhavalla perintöjä on haettu Valtiokonttorista jo useamman kerran. Perinnön käyttötarkoituksesta neuvoteltiin Vammaisneuvoston ja kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa, ja idean aikuisten kehitysvammaisten liikuntakerhosta kesän ajaksi keksi vastaava ohjaaja Riitta Luoma.

– Kaikki kansalaisopiston piirit loppuivat huhtikuulla ja alkavat taas syyskuulla, ja siihen jää monta kuukautta väliin ilman mitään säännöllistä tekemistä. Syntyi ajatus kesäisestä liikuntakerhosta, joka kokoontuu nyt joka maanantai, Luoma kertoo.

Aikuisten kehitysvammaisten Ryhtiä ruotoon -liikuntakerhossa Kauhavalla harjoiteltiin mm. pallon kuljettamista.
Liikuntakerhossa harjoiteltiin mm. pallon kuljettamista.Mirva Ekman / Yle

Liikuntakerho syntyi muutenkin tarpeeseen, koska Luoman mukaan Kauhavalla ei ole ollut aikuisille kehitysvammaisille riittävästi toimintaa. Samaa mieltä on liikuntakerhoon osallistunut kauhavalainen Seija Polvi.

– Urheilujuttujakin saisi olla enemmän, jollakin lailla huonosti on toimintaa, mitä on kuullut ihmisiltä. Toivoisin, että näitä järjestyisi lisää, se olisi mukavaa. Olen kyllä ottanut ilolla vastaan tämän mahdollisuuden, Polvi hymyilee jalkapallomatsin päätteeksi.

– Haaveissa on, että tämä jatkuisi koko talven esimerkiksi jollakin salivuorolla kerran viikossa, Riitta Luoma toteaa.