Oppi kaiken tietävältä isältä pellon laidalla – nuori yrittäjä uskoo, että pottu pitää pintansa tulevaisuudessakin

Suomalaiset maatilat voivat luoda verkostoitumalla uusia yhteistyön muotoja. Näin on tehty esimerkiksi kalajokisella perunatilalla.

sukupolvenvaihdos
Yrittäjä Kimmo Mäkelä viljelee perunaa kotitilallaan jo kolmannessa sukupolvessa.
Yrittäjä Kimmo Mäkelä viljelee perunaa kotitilallaan jo kolmannessa sukupolvessa.Timo Nykyri / Yle

KalajokiNuori perunayrittäjä Kimmo Mäkelä seuraa tarkkaan sääpalvelua ja pilvien liikkeitä ikkunasta. Hän nostaa varhaisperunaa aina, kun sää poutaantuu.

Sato on pari viikkoa aikataulusta myöhässä. Menossa on kolmas peräkkäinen kesä, jolloin sääolot Kalajoella ovat poikkeukselliset. Tämä kevät oli kolea, ja routa suli hitaasti. Silti Kimmo Mäkelä puhkuu uskoa ja luottamusta perunan tulevaisuuteen.

Hän on vaiheittain ottamassa vastuulleen isänsä perunatilan.

– Kyllähän se vaatii tietynlaista kutsumusta tälle alalle, että pystyy ja jaksaa toimia päivästä toiseen, Mäkelä sanoo.

Mäkelöiden sukupolvenvaihdos tapahtuu vaiheittain ja harkituin askelin. Perunasta käytännössä kaiken tietävä isä, Juha Mäkelä kertoo poikansa innostuneen toiminnan jatkamisesta hyvin luontevasti.

– Ei häntä oikeastaan ole tarvinnut varsinaisesti kasvattaa jatkajaksi. Kunhan vain vähän näyttää oppia, miten töitä tehdään pellolla ja pakkaamossa. Pikkupojasta jo näki, että hän on kiinnostunut tästä ammatista, Juha Mäkelä kertoo.

Yhteistyötä muiden tilojen kanssa

Mäkelöiden omista pelloista vain kolmasosa on kulloinkin perunalla, loput ovat viljelykierrossa, nurmella ja viljalla. Muun sadon kanssa tehdään yhteistyötä alueen muiden maataloustuottajien kanssa, Kimmo Mäkelä kertoo.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Minna Väre innostuu ratkaisusta. Hän tutkii parhaillaan maatilojen sukupolvenvaihdoksia Suomessa (siirryt toiseen palveluun).

Kätevää on juuri tehdä yhteistyötä viljelykierron merkeissä.

Minna Väre

– Kätevää on juuri tehdä yhteistyötä viljelykierron merkeissä. Jollakin karjatilalliselle voi olla myös tarvetta lannanluovutusyhteistyöhön, saada mahdollisuus lannan levittämiseen suuremmalla pinta-alalle, sellainen on viljelijöille arvokasta.

Väre muistuttaa, että viljelijät ovat tehneet naapuriyhteistyötä aina, mutta nykyisin verkostoituminen luo yhä uusia yhteistyömuotoja. Etäisyys ei nykyisin enää rajoita yhteistyökumppanin löytymistä niin kuin ennen, Väre huomauttaa.

Sukupolvenvaihdoksen kalleus jarruttaa investointeja

Minna Väre seuraa julkista keskustelua tyytyväisenä myös siksi, että sukupolvenvaihdokset näyttäisivät taas kiinnostavan aiempaa enemmän.

Suomen lainsäädäntö kaipaisi hänen mielestään kuitenkin remonttia. Sukupolvenvaihdos saattaa tulla nuorelle yrittäjälle niin kalliiksi, että tilan kehittämismahdollisuudet jäävät pieniksi.

Kyllä vauhti alalla vain kiihtyy, näköjään.

Juha Mäkelä

Lisäksi tilan investoinnit ovat saattaneet jäädä vuosikausiksi vähemmälle huomiolle, kun tilan myynti ja jatkajan etsiminen on tullut ajankohtaiseksi.

– Tilan myynnin kannalta on tietysti samantekevää, myydäänkö se vieraalle vai omalle lapselle. Mutta sukupolvenvaihdoksessa haetaan aina edullisinta vaihtoehtoa. Ainahan voi lahjoittaa tai periä, mutta silloin Suomen verottaja saattaa iskeä rankalla kädellä, Väre painottaa.

Erikoistutkija kuitenkin varoittelee liian edullisista myyntiehdoista, jotka saattavat aiheuttaa lahjaveroja perilliselle.

Lukumäärä pienenee, tilakoot kasvavat

Kalajoki on Suomen tärkeimpiä ruoka- ja teollisuusperunan tuotantoalueita. Mäkelän Perunatalo Oy:n tiloissakin puhdistetaan ja pakataan noin 4,5 miljoonaa kiloa perunaa vuosittain. Omaa perunaa tästä on noin 1,5 miljoonaa kiloa.

Varhaisperuna viedään pellolta pesuun ja kylmäsäilytykseen, josta peruna pakataan tilaajien tarpeisiin.
Varhaisperuna viedään pellolta pesuun ja kylmäsäilytykseen, josta peruna pakataan tilaajien tarpeisiin.Timo Nykyri / Yle

Maatilojen lukumäärä vähenee Suomessa tasaisesti. Toimintaa jatkavat hakevat tulosta kasvattamalla tilakokoa, mikä vaatii lisäinvestointeja. Myös sukupolvenvaihdokset käyvät siten yhä kalliimmiksi.

Kimmo Mäkelän nykyisin luotsaama yritys on toiminut vuodesta 1992 lähtien, mutta perunanviljelystä Mäkelän perheellä on jo 30 vuoden kokemus. Mäkelän Perunatalo Oy on Kalajoen vuoden maaseutuyritys, ja se on palkittu vuoden 2000 ruokaperunan laatutuottajana.

Muutama vuosi sitten yritykseen valmistui uusi pakkaamo. Perunan alhaisen hintatason vuoksi tämäkin yritys on saanut tottua tiukkoihin katteisiin. Yhtiön liikevaihto oli rekisteritietojen mukaan vuonna 2016 noin 1,5 miljoonaa euroa.

Myös Mäkelät ovat tehostaneet tuotantoaan. Useamman yrittäjän omistuksessa olevassa pakkaamossa peruna pestään ja siirretään liukuhihnoilla lajiteltuina kylmävaraston siiloihin, joista peruna otetaan pakkauslinjalle tilausten mukaan.

– Kyllä vauhti alalla vain kiihtyy, näköjään, Juha Mäkelä huokaisee.