Suomalainen luonne ja sauna toimivat Taiwanin bisneksissä, mutta pomoa ei puhutella luvatta

Aasialaisessa yrityselämässä johtajan ja alaisen välillä on iso kuilu. Bisnesmaailma on tullut yli 10 vuoden aikana tutuksi suomalaiselle laboratoriopäällikölle.

työelämä
Olli-Pekka Palmu
Kesälomalla Olli-Pekka Palmu tulee Taiwanista kotiseudulle Kajaaniin.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniTaiwanissa suku kasvattaa lapset ja pomoa ei puhutella luvatta. Tämän tietää Olli-Pekka Palmu, joka on tehnyt töitä Taiwanissa jo 12 vuotta. Hän kertoo, että lastenkasvatuksessa on iso ero Suomeen verrattuna.

– Isovanhemmat osallistuvat todella paljon lasten kasvatukseen, halusitpa sitä tai et. Suomessa isä ja äiti hoitavat kasvatuksen ja sen jälkeen koulu, kun taas Aasiassa lastenkasvatus on koko suvun tehtävä, sanoo Kajaanista kotoisin oleva Olli-Pekka Palmu.

Palmu toimii tällä hetkellä taiwanilaisessa yrityksessä laboratoriopäällikkönä tyyppihyväksyntäalalla, jossa kohteena ovat luottokortit, pankkiautomaatit sekä lähimaksukoneet. Alaisia hänellä on parikymmentä.

Olli-Pekka Palmu
Taiwaniin matkasi myös Palmun rauhallinen luonne.Kimmo Hiltunen / Yle

Kulttuurierot ovat isoja myös yritysmaailmassa, jossa hierarkia on tärkeässä asemassa. Taiwanissa isot pomot, presidentit ja firman omistajat ovat hyvin eri tasolla muuhun henkilökuntaan nähden.

– Heitä ei saa välttämättä puhutella, eivätkä he ole tavoitettavissa, vaan asiat hoidetaan sihteerin tai muun vastaavan kautta, kertoo Palmu.

Tämän myöntää myös FinPron (siirryt toiseen palveluun) Aasian ja erityisesti Taiwanin liike-elämän asiantuntija, strategiajohtaja Kalle Kivekäs. Tällöin on tärkeää ymmärtää, kuka aasialaisessa yrityksessä on oma vastinpari, jonka kanssa esimerkiksi istutaan illallispöydässä vastakkain. Hän on se henkilö, jonka kanssa pitäisi löytää yhteinen sävel. Samaan aikaan erilaiset aloitteet, yhteydenpito sekä ystävälliset eleet on syytä kohdistaa aivan ylimpään johtoon.

– Kokemusteni mukaan monet asiat mahdollistuvat ylimmän johdon kautta, vaikka he eivät ota monestikaan asioihin kantaa, vaan pistävät alaisensa töihin. Siellä on korostetusti helpompaa toimia ylhäältä alas kuin alhaalta ylös, sanoo Kalle Kivekäs.

Me pidämme kiinni siitä mitä lupaamme.

Kalle Kivekäs

Henkilökohtaisilla suhteilla on aasialaisessa liike-elämässä korostettu merkitys, kun henkilö pistää puumerkkinsä jonkun aiheen taakse, laittaa tämä itsensä peliin yhteisen päämäärän tavoittamiseksi bisneskumppaninsa kanssa.

– Kummallisuus sopimuksissa tulee siinä, että vaikka ne kirjoitetaan ei-sitoviksi, niin se ei tarkoita, etteivät ne ole sitovia. Sopimuksia ei pidä tehdä löyhästi, jos ei olla oikeasti tosissaan, kertoo Kivekäs.

Suomalaisesta suoraviivaisuudesta hyötyä

Kotiseudulta ja Suomesta Olli-Pekka Palmu on vienyt Taiwaniin ruisleivän himon ja rauhallisen luonteen sekä suoraviivaisuuden. Ruisleivän kaipuuta hän taltuttaa valmistamalla itse leipää ja suoraviivaisuudesta on hyötyä työelämässä.

– Työkaverit ja asiakkaat arvostavat sitä, että asiat sanotaan suoraan niin kuin ne ovat. Asiat tehdään oikealla tavalla ja suoraan, samalla sillä pystytään tehostamaan toimintaa, sanoo Palmu.

FinPron Kalle Kivekäs on Palmun kanssa samaa mieltä, että suomalainen luonne soveltuu erittäin hyvin aasialaiseen bisneksentekoon.

– Suoraviivaisuus ja suoraselkäisyys ovat kovaa valuuttaa Aasiassa, sillä me pidämme kiinni siitä, mitä lupaamme, sanoo Kivekäs.

Olli-Pekka Palmu
Palmun mukaan mielenkiintoa herättää se, että asiat tehdään oikealla tavalla ja suoraan.Kimmo Hiltunen / Yle

Kesälomalla kuumaan ja kosteaan ilmaan tottunut Palmu suuntaa entistä kotiseutua Kajaania ja Kainuuta kohti. Talvella lumen keskelle hän menee yleensä Japaniin, joka on muutaman tunnin lentomatkan päässä Taiwanista. Suomalaisessa ja taiwanilaisessa kulttuurissa hän näkee myös yhtäläisyyksiä.

– Vanhempien kunnioitus on tärkeä asia Aasiassa ja minulle täällä Suomessa. Molemmissa maissa vanhemmat ja isovanhemmat ovat tärkeitä, heitä arvostetaan ja heidän mielipiteitä kuunnellaan, pohtii Palmu.

Heitä ei saa välttämättä puhutella eivätkä he ole tavoitettavissa.

Olli-Pekka Palmu

Työnteko poikkeaa suomalaisesta siinä, että päivät ovat pitkiä ja pitkistä työpäivistä johtuen myös lapset joutuvat olemaan päivähoidossa pitempään. Töitä tehdään maanantaista perjantaihin ja arkisin vapaa-aikaa on vain vähän.

– Aamulla herätään kuudelta. Aamupalan jälkeen mennään töihin ja lapset viedään päivähoitoon. Takaisin kotona ollaan seitsemän aikaan illalla, joten vapaa-aikaa jää pari tuntia. Viikonloppuna sitä on enemmän, kertoo Palmu.

Kätevää elämää

Suomessa käydessään Olli-Pekka Palmu kaipaa taiwanilaista kätevää elämänmenoa, jossa ostoksia pystyy tekemään ja erilaisia palveluja saamaan lähes kellon ympäri, kun Suomessa monien palvelujen tarjonta loppuu kello 17 jälkeen.

– Ruokakaupat ovat aina kivenheiton päässä ja erilaiset palvelut, kuten pesulat ja autopesulat ovat edullisia ja niihin pääsee milloin tahansa, Palmu luettelee.

Olli-Pekka Palmu Kajaanin rauniolinnassa
Kajaanin rauniolinna on paikka jossa Olli-Pekka Palmu käy tullessaan Kajaaniin.Kimmo Hiltunen / Yle

Taiwanilainen palkkataso on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. Vastavalmistuneen ammattilaisen palkka on noin kolmannes Suomeen verrattuna.

– Esimerkiksi korjaajien ja vastaavien palkassa tärkeä merkitys on osien hinnoilla ja katteilla, sanoo Palmu.

Muistoja Suomesta

Kajaanin linnanrauniot on paikka, joka tuo 12 vuotta Taiwanissa asuneelle Palmulle mieleen kajaanilaisuuden ja kainuulaisuuden. Palmu kunnioittaa perinteitä, vaikka ei niiden suurkuluttaja olekaan. Yksi asia tulee mieleen lapsuudesta vähintään joka joulu.

– Lapsena kävimme joka joulu Paltaniemen kirkossa ja se on muistikuva, mikä tulee mieleen joulun aikaan. Siellä on hyvin erilainen tunnelma mihinkään muuhun paikkaan verrattuna. Jos sattuu niin, että olemme täällä joulunaikaan, niin käymme joka kerta Paltaniemen kirkossa, sanoo Palmu.

Laatta Kajaanin rauniolinnan seinässä
Tutuista linnanraunioista löytyy aina jotakin uutta.Kimmo Hiltunen / Yle

Kodilla on tärkeä merkitys ulkomailla asuvalle ja siellä vietetään suurin osa vapaa-ajasta. Olli-Pekka Palmun taiwanilaisessa kodissa on myös Suomi esillä. Aaltomaljakko löytyy ja seinällä on myös suomalaisia mopotauluja sekä Valmetin traktoritauluja. Tärkein on kuitenkin kodista löytyvä sauna.

– Saunapäiviä ovat keskiviikko ja lauantai. Pitää pystyä elämään sillä tavalla, että se tuntuu kodilta ja koti on siellä, missä asutaan ja tehdään töitä, kertoo Palmu.

Taiwaniin liittyy myös eräs piirre, joka on monelle aika iso yllätys: Taiwanissa on eräänlainen saunakulttuuri. Siellä on tuliperäistä maata ja kuumia lähteitä, joissa käydään kylpemässä.

– Saunakulttuuriin liittyvä alastomuus ei ole heille vaikea juttu. On hämmentävää kuinka moni asia on taiwanilaisten kanssa hoidettu saunassa, kertoo FinPron strategiajohtaja Kalle Kivekäs.

Ruokakaupat ovat aina kivenheiton päässä.

Olli-Pekka Palmu

Taiwanissa asuva suomiyhteisö on pieni, noin 50 henkilöä ja juuri tämän vuoksi he kokoontuvat yhteisille illallisille joka kuukauden viimeinen keskiviikko. Paikalle tulee yleensä noin parikymmentä ihmistä.

– Siellä käydään asiat läpi ja vaihdetaan kuulumiset niin Suomesta kuin paikallisesti. Täällä melkein kaikki suomalaiset tuntevat toisensa, sanoo Palmu.

Erityinen merkitys on myös joululla sekä uudenvuoden ja itsenäisyyspäivän juhlilla. Nyt Suomi 100 -juhlavuonna järjestetään tavallista isommat itsenäisyyspäiväjuhlat. Joulun aikana on myös pienet kutsut muutaman perheen kesken. Tällöin tehdään perinteisiä suomalaisia ruokia, kuten kinkkua, rosollia ja porkkanalaatikkoa.

– Jos on lapsia, paikalle tulee myös joulupukki ja jaetaan lahjoja, sillä sielläkin on lahjaperinne. Jouluaattoa vietetään sitten omalla porukalla, sanoo Taiwanissa asuva ja Kajaanissa lomaileva Olli-Pekka Palmu.