SPR:n pääsihteeri: Auttaminen on yksityistymässä

Pääsihteeri Kristiina Kumpula antaa suomalaisille hyvän arvosanan toisten auttamisessa. Hän uskoo silti, että suomalaiset haluavat pitää kiinni myös yhteiskunnan hyvinvointirakenteista.

avustustoiminta
Kristiina Kumpula
Kalevi Rytkölä / Yle

Kristiina Kumpula on auttamisen ammattilainen. Silti hän tuntee olonsa hieman vaivautuneeksi, kun alamme keskustella rakkaudesta.

Haastattelun aiheena on nimittäin auttamisen ja välittämisen maailma, myötätunto ja solidaarisuus. Universaali rakkauden tunne on niiden taustalla.

– Alun perin ajauduin Punaisen Ristin piiriin, koska minua kiehtoi ajatus siitä, että ihmiset tarvitsevat apua ihan riippumatta siitä, mikä avun tarpeen syy on, hän kuvailee tietään kohti Suomen Punaisen Ristin pääsihteerin työtä.

Kristiina Kumpula
Kalevi Rytkölä / Yle

Hän tuli Punaisen Ristin palvelukseen jo yli kolmekymmentä vuotta sitten. Tänä aikana maailma on ehtinyt muuttua moneen kertaan, ja niin myös auttamistyö.

– Samaan aikaan kun humanitaarisen avun tarve kasvaa, mahdollisuus auttaa on kaventunut.

Kumpula sanoo, että avun perille saaminen sota-alueilla on yhä vaikeampaa. Tämä johtuu taistelumenetelmien muutoksista. Monin paikoin humanitaarista apua käytetään sodankäynnin välineenä, ja avun estämisestä on tullut taistelumenetelmä.

Samalla auttamisesta on tullut äärimmäisen vaarallista, ja turvallisuuskysymykset ovat yhä keskeisempiä Punaisen Ristin ja sen sisarjärjestön Punaisen Puolikuun toiminnassa.

– Toinen keskeinen muutos auttamisen maailmassa on se, että humanitaarisen avun tarve kasvaa, koska poliittinen päätöksenteko takkuaa. Kansainvälinen yhteisö on tällä hetkellä varsin voimaton ratkaisemaan isoja kriisejä.

Kristiina Kumpula
Kalevi Rytkölä / Yle

Kumpula ei kuitenkaan ole toivoton. Hän näkee, että ihmiset välittävät. Yhä useammat haluavat jakaa hyvinvointiaan niille, joilla ei sitä ole.

Auttamisen maailmasta on tullut myös tapa etsiä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Sen jälkeen kun hallitus leikkasi järjestöjen tukia kaksi vuotta sitten, aloitimme aktiivisen varainkeräyksen. Ja se on tuottanut hyviä tuloksia.

Kumpulan mielestä auttaminen onkin osittain yksityistymässä.

Mutta hän ei kuitenkaan usko, että Suomesta olisi tulossa sellaista hyväntekeväisyysyhteiskuntaa, jossa auttaminen olisi vain yksityisten henkilöiden kontolla.

– Suomessa näyttää olevan varsin suuri yksimielisyys siitä, että yhteiskunnan hyvinvointirakenteet on säilytettävä, ja valtion tulee kantaa vastuunsa auttamisesta.

Hänen mukaansa merkkejä tästä näkyy ulkoministeriön Taloustutkimukselta tilaamassa tuoreessa selvityksessä. Selvityksen mukaan suomalaiset olisivat valmiita jopa lisäämään kehitysyhteistyövaroja.