Usein ei tule ajatelleeksi mitä kaikkea oma lähiranta voi ruokapöytään tarjota. Suomen sisäjärvistä saa arvokasta syötävää, jonka pyyntiaika on juuri meneillään.
– Kun puhutaan kotimaisesta ravusta, niin kyllä se on lähiruokaa, kertoo lähiruokakoordinaattori Kirsi Viljanen Maa- ja metsätalousministeriöstä.
Suomalaiset arvostavat koko ajan enemmän kausi- ja lähiruokaa. Ruokapöydän tarjoilua kunnioittaa enemmän, kun sen hankkii itse luonnosta.
– Siinä on mukana se kokemus, elämys ja jännitys. Jos saalista tulee, niin sitä arvokkaampaa se on henkilökohtaisesti, kertoo Viljanen.
Mitä ravustukseen tarvitaan?
- Kalastusalueen ravustuslupa, yksi maksu per merta
- Yleinen kalastonhoitomaksu
- Rapumerta, syöttirasia, köysi ja kelluva koho
- Syötti (särkeä tai muuta tuoretta kalaa)
- Vene, laituri tai ranta
Miten toimia?
Monilla on harhakäsitys, että ravustus vaatii venettä. Ei vaadi, ja merrat voi laskea avoveden lisäksi myös rantaan tai vaikkapa laiturilta.
Syöttirasiaan asetetaan syötti, mertaan kiinnitetään köysi ja koho. Kohoon kirjoitetaan oma nimi ja lupanumero. Merta kohoineen heitetään veteen. Rapu suosii kovaa ja kivikkoista pohjaa.
– Sopiva syvyys on kahden ja kahdentoista metrin välillä, kertoo toiminnanohjaaja ja kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta.
Mertaa ei pidä upottaa venereiteille eikä aivan naapurin rantavesiin.
Älä levitä rapuruttoa. Toisesta vesistöstä siirretyt merrat tulee desinfioida, ettei tautia levitetä toiseen vesistöön. Syöttikalat tulee pakastaa ennen mertaan laittoa samasta syystä. Paras syötti on tuore ja pakastettu ravustettavasta vesistöstä pyydetty särki.
Pyydetyt ravut voidaan säilyttää sumpussa samassa vesistössä mistä ne on saatu.
Rapua tulee vasta elo- syyskuussa
Istutettua täplärapua suositellaan pyydettäväksi, koska se pitää kantaa aisoissa. Suomessa elää myös kotoperäistä jokirapua pääasiassa jokialueilla, mutta lupien myynti on rajoitettua. Jokirapua yritetään elvyttää kautta Suomen.
Tänä vuonna ravustuskausi on alkanut heikosti. Syyllinen tähän on myöhästynyt kesä ja viiveellä tullut lämmin sää.
– Täpläravulla on nyt kuorenvaihtoaika, jolloin se ei liiku. Vaihto kestää noin viikon, kertoo Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan Kalatalouskeskuksesta.
Ravustuksen suosio laskenut selvästi
Ennen rapu oli mittava elinkeino monille. Nuorisoakin se kiinnosti, koska niiden myynnistä sai taskurahaa. Ravustuksen suosio on laskenut selvästi kymmenessä vuodessa ja saaliismäärät laskeneet miljoonilla yksilöillä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan harrastajat pyydystivät yli kuusi miljoonaa rapua Suomessa vuonna 2006. Vuonna 2014 saalis oli yli puolet vähemmän, joten huippuvuosista on tultu reippaasti alas. Pääsyy tähän on leväitiöiden levittämä rapurutto, joka ei ole ihmiselle haitallinen.
Harrastuksen suosiota voi laskea yllättäen myös toinen ihminen.
– Kaupunkien ympäristöistä löytyy lieveilmiöitä, kuten varastaminen toisten rapumerroista ja sumpuista, kertoo Vesa Tiitinen.
Varkauksia voi yrittää ehkäistä kokemalla merrat päivittäin, jolloin syötit vaihdetaan tuoreisiin.
Ravustuskausi alkoi 21. heinäkuuta ja päättyy lokakuun viimeinen päivä.