yle.fi-etusivu

Niinistö ja Putin kohtaavat Topeliuksen huvipuistossa – Kokoushotellilla pitkä keisarillinen historia

Presidentit kohtaavat Punkaharjun maisemissa, joita Sakari Topelius kuvaili Maamme-kirjassa huvipuistoksi. Presidenttien kahdenväliset keskustelut käydään hotellissa, joka rakennettiin alun perin Venäjän keisarin käskystä metsänvartijan taloksi.

historia
Ilmakuva Hotelli Punkaharjusta.
Hotelli PunkaharjuEsa Huuhko / Yle

Venäjän ja Suomen presidentit kohtaavat torstaina Hotelli Punkaharjussa, jonka historia on kietoutunut Venäjään 1800-luvun alusta lähtien. Punkaharjusta kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Venäjän historian dosentti Jyrki Paaskoski uskoo, että Punkaharju valikoitui Putinin vierailukohteeksi rajan läheisyyden lisäksi historian kytkösten ansiosta.

– Ei varmasti ole sattumaa, että venäläinen osapuoli on kelpuuttanut tämän kokouspaikaksi. Hotelliin liittyy keisarillinen historia ja toisaalta venäläisen matkailun historia.

Punkaharjun luonnonsuojelualueen ja entisen valtionhotellin historia alkaa vuodesta 1803, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili Punkaharjulla. Keisari päätti suojella harjualueen.

– Tämä päätös on turvannut Punkaharjun säilymisen tähän muotoon, jossa se meillä on.

Majoitustoiminta sai alkunsa, kun harjulle rakennettiin vuonna 1845 metsänvartijan talo. Rakennuksen tornista vartioitiin metsäpaloja, ja talossa oli marjoituskapasiteettia muutamalle kulkijalle.

– Kolme huonetta metsänvartijan kodissa oli matkailuhistorian alku, Paaskoski sanoo.

Myöhemmin vuonna 1878 keisari Aleksanteri II antoi luvan laajentaa talon varsinaiseksi hotelliksi.

Hotelli Punkaharjun metsänvartijan torni.
Metsänvartijan tornista valvottiin harjun mahdollisia maastopaloja.Esa Huuhko / Yle

Anarkisteja, valokuvaajia ja taidemaalareita

Paaskoski kuvailee Punkaharjua Venäjän ja Suomen yhteisen historian tihentymäksi.

Samoissa kansallismaisemissa ovat kulkeneet muun muassa jääkausitutkimusta tehnyt venäläinen maantieteilijä, geologi ja anarkismiteoreetikkona tunnettu Pjotr Kropotkin (siirryt toiseen palveluun) ja 1900-luvun alussa harvinaisia värivalokuvia kuvannut valokuvaaja Sergei Prokudin-Gorski. Prokudin-Gorskin kuvia voi katsella Yhdysvaltain kongressin kirjaston verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Paaskoski suosikki Punkaharjulla vierailleista kuvataiteilijoista on pietarilaiseen Mir isskusstva -taiteilijaryhmään kuulunut Anna Ostroumova-Lebedeva, joka kävi harjumaisemissa vuonna 1913.

– Hän teki valtavan hienoja vesivärilaveerauksia tästä harjusta syksyllä, jolloin harju hehkui kaikissa keltaisen, punaisen ja vihreän sävyissä.

Historian dosentti Jyrki Paaskoski osoittaa kädellään Hotelli Punkaharjun sviittiä.
Historiantutkija Jyrki Paaskoski on kirjoittanut Punkaharjun ja sen hotellin historiasta.Esa Huuhko / Yle

Tavallisia turisteja Topeliuksen huvipuistossa

Jo reilut sata vuotta sitten taiteilijoiden ja tiedemiesten lisäksi tavalliset venäläiset ovat matkailleet Punkaharjulla.

– Venäläisissä matkaoppaissa Punkaharju oli näyttävästi esillä 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Venäläiset tekivät rengasmatkan Itä-Suomeen.

Paaskoski kertoo reitin kulkeneen esimerkiksi Pietarista Viipuriin, Saimaan kanavaa pitkin Lappeenrantaan, Imatrankoskelle, Savonlinnaan sekä Punkaharjulle ja lopuksi Käkisalmen kautta takaisin Pietariin.

Osansa alueen matkailusuosioon toi Sakari Topeliuksen Maamme-kirja, jossa Topelius kirjoitti 1875 Punkaharjusta maan kauneimpana huvipaikkana ja huvipuistona (siirryt toiseen palveluun).

Torstaina Suomen kansallismaisemaan saapuu Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka käy tasavallan presidentin Sauli Niinistön kanssa kahdenväliset keskustelut Hotelli Punkaharjussa.

– Näen vierailun luontevana jatkona siihen, mitä Suomen ja Venäjän historia on ollut jo parin vuosisadan ajan, Paaskoski sanoo.

Hotelli Punkaharjusta presidenttien ilta jatkuu höyrylaivaristeilyllä ja moskovalaisen Bolshoi-teatterin vierailunäytöksellä Savonlinnan Olavinlinnassa, jossa on käynnissä Savonlinnan Oopperajuhlat.

Ilmakuva Olavinlinnasta.
OlavinlinnaEsa Huuhko / Yle

Korjattu 26.7.2017 kello 8.58: Jyrki Paaskosken nimi kuvatekstistä ja leipätekstistä. Aiemmin jutussa Paaskosken nimi oli kirjoitettu kolmesti virheellisesti Paaskivi.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Seksuaalinen häirintä

Anna Kontula A-studiossa: "On kansanedustajia, jotka tulevat niin metsästä, etteivät he ole huomanneet meidän elävän 2000-lukua”

Talvisää

Painava lumi painoi kuplahalleja kasaan pääkaupunkiseudulla – Päivystävä palomestari: "Mitään ei ollut tehtävissä enää"

Itävalta

Itävallan kaasuonnettomuus aiheutti rajun hinnannousun – Italiaan julistettu hätätila

Talvisää

Meteorologin varoitus: yö pakastaa vetiset tienpinnat etelässä – pohjoisessa piiskaavaa lumipyryä