Ladaharrastus alkoi naapurinokittelusta – "Kinattiin kummat on parempia: neuvostoliittolaiset vai amerikkalaiset autot"

Museoautorekisteriin kirjataan nyt myös 1980-luvun käyttöautoja. Viidessä vuodessa museorekisteriin on tullut lähes 5000 henkilöautoa lisää.

autot
Jussi Kulonen.
Petri Lassheikki / Yle

Kun Jussi Kulosen pihaan kurvaa, tietää heti että talossa asuu mies, joka on kiinnostunut itäautoista.

Janakkalan Leppäkoskella asuva mies tervehtii iloisesti talonsa portailta. Ympärillä on kymmeniä Ladoja ja muita itäisiä automerkkejä.

Kulonen ohjaa meidät Moskvitshin ja Polonezin välistä kohti kokoelmansa helmeä – keltaista ja kantikasta Ladaa.

Jussi Kulonen on aina ollut kiinnostunut Ladoista. Hän ei silti tarkalleen osaa sanoa, mistä Lada-harrastus sai alkunsa. Yksi sysäys Ladojen maailmaan saattoi olla leikkimielinen nokittelu naapurille. Kulonen kertoo, että Ladat olivat tavallaan vastaisku naapurin harrastamille amerikkalaisille autoille.

– Siitä kinattiin, kummat on parempia: neuvostoliittolaiset autot vai amerikkalaiset autot, Kulonen nauraa.

Auton keula.
Kulosen oma Lada on puolestaan ensimmäinen malli, jossa oli kantikkaat etuvalot – Lada 1200s vuodelta 1982.Petri Lassheikki / Yle

Kulonen kertoo, että erilaisista automieltymyksistä huolimatta naapurin kanssa tultiin hyvin toimeen. Kulonen jatkaa hymyillen, että autojen paremmuuskiistakin taisi jäädä lopulta ratkaisematta.

Pelkkä naapurin nokittelu ei kuitenkaan yksin ole Kulosen Lada-harrastuksen takana. Ensikosketuksen Ladoihin Kulonen sai jo lapsena.

– Äidin ensimmäisen Ladan kyydissä mentiin mummolaan hoitoon kylmänä pakkasaamuna. Siinä oli sellainen keinonahkaverhoilu. Siellä liu'uttiin reunalta toiselle, kun takana ei ollut turvavöitä ja se muovipenkki oli tosiaan liukas, Kulonen kuvailee.

Mies ajaa Ladalla.
Päästäkseen museokilpiin auton pitää olla erittäin hyvin säilynyt tai entisöity aika lailla siihen kuntoon, jossa se aikanaan lähti tehtaalta.Ville Välimäki / Yle

Äidin ensimmäinen Lada oli pyöreiden etuvalojen vuoksi nappisilmäksi nimitetty klassikkomalli. Kulosen oma Lada on puolestaan ensimmäinen malli, jossa oli kantikkaat etuvalot – Lada 1200s vuodelta 1982.

Lapsuuden automuistot säilyvät

Kulonen ei ole ainoa, jota lapsuuden automuistot ovat innostaneet autoharrastuksen pariin. Hämeen mobilistit ry:n puheenjohtaja Pentti Kallionpää kertoo, että monia kiinnostavat autot, joihin liittyy omakohtaisia muistoja.

– Uusilla jäsenillä on hyvin paljon 70- ja 80-luvun autoja harrasteautoina, Kallionpää kertoo.

Harrasteautoksi kelpaa siis hyvinkin lapsuusvuosilta tuttu auto, joka naapurin Ritvalla oli tai jolla Pentti-setä tuli vieraisille Ruotsista.

– Ihan japanilaisia, Toyota Corollaa ja sellaista, ihan näitä yleisiä käyttöautoja, Kallionpää kuvailee.

Uusilla jäsenillä on hyvin paljon 70- ja 80-luvun autoja harrasteautoina.

Pentti Kallionpää

Hämeen mobilistit ry on keskisuuri museoautokerho. Kallionpää kertoo, että kerhon jäsenmäärä on kasvanut 5–10 prosentin tahtia viime vuodet.

Kallionpää on myös varajäsen Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliiton hallituksessa. Hän kertoo, että keskusliiton alueellisilla jäsenkerhoilla on yhteensä noin 7000 jäsentä. Jäsenmäärä on ollut hienoisessa kasvussa viime vuodet.

Porukassa autonörtteily on kivempaa

Pienet yksityiskohdat ja erot eri mallien ja mallivuosien välillä ovat usein autoharrastuksen suola. Kulosen vuoden 1982 Ladassa on esimerkiksi paljon yksityiskohtia, jotka erottavat sen seuraavan vuoden mallista.

– Takavalojen kehykset ovat kromatut, kun uudemmissa ne ovat mustat. Peilit ja mittaristo ovat erilaisia, Kulonen kuvailee.

Auotn takaluukku.
Autoharrastajalle pienet yksityiskohdat ovat tärkeitä. Takavalojen kehykset ovat kromatut, kun uudemmissa ne ovat mustat.Petri Lassheikki / Yle

Ladoihin perehtymätön tuskin näistä pienistä eroista tietää tuon taivaallista, mutta Lada-harrastajille ne ovat oleellista tietoutta. Porukassa tiettyyn merkkiin uppoutuminen muuttuu aina vain mukavammaksi. Lada-kerhossa jäseniä on noin 500.

Itseäni kiinnostaa automallien historia. Tutkimista näissä Lada-malleissa riittää loputtomiin.

Jussi Kulonen
Parkkikiekko.
Lada-kerhossa jäseniä on noin 500.Petri Lassheikki / Yle

– Tästä muodostuu oikein koko elämän sisältö. Käyn Lada-kokoontumisissa ympäri Suomen ympäri vuoden. Itseäni kiinnostaa automallien historia. Tutkimista näissä Lada-malleissa riittää loputtomiin, Kulonen intoilee.

Museoautojen määrä kasvaa

Mikä tahansa yli 30 vuotta vanha auto ei automaattisesti kelpaa museoautoksi. Esimerkiksi 1200s mallin Ladoja on museorekisterissä kolme. Päästäkseen museokilpiin auton pitää olla erittäin hyvin säilynyt tai entisöity aika lailla siihen kuntoon, jossa se aikanaan lähti tehtaalta. Kulosen Ladan tapauksessa maahantuoja tosin vielä jatkoi auton varustelua Suomessa.

– Tehtaalta ei saanut vielä oikeanpuoleista peiliä, mikä edellytettiin Suomessa siihen aikaan. Silloin ne on täytynyt Suomessa varustaa länsimaisilla peileillä, Kulonen kertoo.

Tarra auton sivulasissa.
1200s mallin Ladoja on museorekisterissä kolme. Petri Lassheikki / Yle

Tiukoista kriteereistä huolimatta museoautojen määrä kasvaa, koska uusia museoautoja tulee rekisteriin enemmän kuin vanhoja häviää. Liikennekäytössä olevia henkilöautoja oli museorekisterissä viime vuoden lopussa 23 534. Viidessä vuodessa museorekisteriin on tullut lähes viisituhatta henkilöautoa lisää.