Alkoholistin prototyyppiä ei ole olemassa – "Kuka tahansa voi jäädä koukkuun"

A-klinikkasäätiön ylilääkäri Markus Partanen sanoo, että alkoholismi syntyy useimmiten hitaasti ja kesälomatissuttelullakin voi olla haittavaikutuksia. Krapularyyppy alkaa olla jo merkki ongelmasta.

alkoholiriippuvuus
Kädet pitelevät tuoppeja.
Sosiaaliterapeutti Marianne Winbergin mukaan ihmisten tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan alkoholin kulutukseensa. Wasim Khuzam / Yle

Kun puhutaan alkoholistista, nousee monen ihmisen mielikuviin puistoissa kesät juopotteleva epäsiisti henkilö, joka kerjää kolikkoa parin kaljan toivossa.

Suurin osa alkoholisteista on kuitenkin tavallisia ihmisiä. Perheenisiä ja -äitejä, kassaneiti, joka rahastaa ostoksesi tai lapsesi opettaja.

Alkoholismi on hitaasti etenevä riippuvuus ja sitä on suhteellisen helppo peitellä. Ainakin aluksi.

– Moni alkoholiriippuvainen kykenee riippuvuuden alkuvaiheessa käymään vuosiakin töissä. Työkaverit eivät usein edes huomaa, että ihmisellä on alkoholiriippuvuus, A-klinikkasäätiön ylilääkäri Markus Partanen kertoo.

Ravintolan viinakaappi
Krapularyyppy, juomisen hallitsemattomuus ja kova alkoholin himo ovat varoitusmerkkejä riippuvuudesta. Wasim Khuzam / Yle

Missä vaiheessa ihmisen sitten tulisi huolestua omasta alkoholinkäytöstään? Riippuvuuden syntyminen on Partasen mukaan yksilöllistä, mutta tietyt varoitusmerkit pätevät useimpiin.

– Jos ihmisellä on tosi voimakas alkoholin himo ja hän joutuu monesti ottamaan ryyppyillan jälkeisenä päivänä loiventavia, on se jo huono merkki.

Jotkut jäävät kuitenkin matkan varrelle, kiinni sinne baarin penkkiin.

Marianne Winberg

Myös se on Partasen mukaan huolestuttavaa, jos ihminen ei kykene hallitsemaan alkoholinkäyttöään.

– Eli esimerkiksi, jos ajatus on ollut, että juodaan perjantaina ja käyttö jatkuukin lauantaille ja sunnuntaille tai jopa pidemmälle. Tai juodaan enemmän kerralla, mitä oli ajateltu.

Alkoholilla yritetään ratkaista ongelmia

Alkoholismin syntyyn on yhtä paljon syitä kuin on ihmisiäkin. Sosiaaliterapeutti Marianne Winberg on kuitenkin sitä mieltä, että jokaisella ihmisellä on jokin tarve, johon alkoholia käytetään.

– Jollakin saattaa olla ongelmia sosiaalisen kanssakäymisen, toisella unen saannin kanssa ja yksi voi juoda yksinäisyyteensä. Kaikki ovat sellaisia syitä, joihin voisi saada apua muualtakin kuin alkoholista.

Rutistunut kaljatölkki maassa.
Winbergin mukaan joillakin ihmisillä ei ole vahvuutta käsitellä ongelmiaan, jolloin alkoholi tulee helposti mukaan kuvioihin. Wasim Khuzam / Yle

Winberg nostaa myös esiin elämäntavan, johon kuuluu baareissa notkuminen. Hänen mukaansa myös sitä kautta saattaa lipsahtaa helposti riippuvuuden puolelle.

Nuorena, etenkin opiskelijaelämään kuuluvat usein bileet ja alkoholin käyttö. Suurin osa kuitenkin muuttaa juomistapojaan, jos tulee lapsia tai kun työura alkaa.

– Jotkut jäävät kuitenkin matkan varrelle, kiinni sinne baarin penkkiin.

Erään isoäidin pohja oli se, kun hänen tyttärensä sanoi, ettei halua tämän hoitavan enää lastaan.

Marianne Winberg

Alkoholistin prototyyppiä ei ole olemassa. Winberg sanoo, että hän ei ole uransa aikana huomannut muita yhteneväisyyksiä alkoholiriippuvaisissa kuin sen, että jokaisella on ollut joku ongelma, jota he ovat lähteneet ratkomaan alkoholin avulla.

– Kuka tahansa voi jäädä koukkuun, jos juo riittävästi. Joillakin ihmisillä on enemmän vahvuutta hakea eri ratkaisu oman elämänsä ongelmiin. Kaikilla ihmisillä ei ole kuitenkaan voimia käydä sitä taistelua.

Pohjalla käyminen avaa silmät

Ensimmäinen askel alkoholiongelman selättämiseen on ongelman myöntäminen. Winberg sanoo, että mitä nopeammin sen myöntää ja hakee apua, sitä helpommin myös parantuminen tapahtuu.

Useimmiten alkoholistit käyvät Winbergin mukaan pohjalla, ennen kuin he ymmärtävät ongelman vakavuuden.

– Erään isoäidin pohja oli se, kun hänen tyttärensä sanoi, ettei halua tämän hoitavan enää lastaan. Yhdelle asiakkaalle pohja taas oli se, kun hän joutui psykiatriseen hoitoon juomisen takia.

Mies istuu olutpullo edessään pöydän äärellä.
Kuntouttava hoito on Marianne Winbergin mukaan tärkeintä alkoholiriippuvuudesta paranemiseen. Tiina Jutila / Yle

Siinä vaiheessa, kun ihminen tiedostaa, että hänellä on ongelmia alkoholin käytön suhteen, tulisi hänen hakea apua. Vaihtoehtoja on Markus Partasen mukaan paljon. Avun tarve riippuu pitkälti siitä, mikä ongelman laajuus on.

– Jos alkoholin käytössä ei ole vielä hirveän isoja riskejä, niin netistä löytyy esimerkiksi hyviä sivustoja, joista löytyy tietoa ja vertaistukea. Oma terveyskeskus on yksi paikka, mistä voi lähteä hakemaan apua.

Perusterveellekin tissuttelu nostaa maksa-arvoja.

Markus Partanen

Terveyskeskuksessa voidaan tarkistaa esimerkiksi maksa- ja veriarvot, jolloin nähdään miten maksa on reagoinut alkoholin kulutukseen.

– Jos maksa-arvot ovat koholla, niin se kertoo huomattavasta riskistä terveydelle. Jos alkoholinkäyttö on jo pitkällä, niin silloin kannattaa ottaa yhteyttä päihdehuollon erityispalveluihin, esimerkiksi A-klinikalle.

Ystävä tai vihollinen

Alkoholi voi olla ystävä tai vihollinen Winberg muistuttaa. Hänen mielestään ihmisten tulisi olla tarkempia alkoholinkäyttönsä suhteen, koska kohtuukäytöstä on suhteellisen helppo luisua riskirajoille.

– Töissä on vaikka rankkaa ja stressiä lähdetään lievittämään alkoholilla. Siitä saattaa syntyä sellainen kierre.

Punaviiniä viinilasissa.
Partanen kertoo, että joskus ihminen ajattelee käyttävänsä alkoholia normaalisti, koska hänen käsityksensä normaalista on elinympäristön muokkaamana tullut sellaiseksi, että hyvin suuria määriä pidetään normaalina. Sergei Ilnitsky / EPA

Yksi harhaluuloista alkoholiin liittyen on Partasen mukaan se, että ajatellaan, että alkoholista on yleisesti haittaa mutta ei itselle.

Toinen kummallinen asia Partasen mielestä on se, että olutta ei nähdä samalla tavalla haitallisena ja vaarallisena kuin esimerkiksi kirkkaita. Hän kertoo, että myös kaljan tissuttelulla voi olla haittavaikutuksia, jos määrät alkavat olla isoja.

– Perusterveellekin tissuttelu nostaa maksa-arvoja. Haimatulehduksen riski kasvaa myös, etenkin silloin, jos välillä tulee juotua enemmänkin.

Itse uskon, että toivottomia tapauksia ei ole.

Markus Partanen

Osalla ihmisistä kesän tissuttelu näkyy Partasen mukaan niin, että alkoholin käyttö on syksyllä runsaampaa kuin esimerkiksi vuosi sitten.

Alkoholistin läheiset kaipaavat apua

Tällä hetkellä Suomessa on noin 300 000–500 000 alkoholin suurkuluttajaa (siirryt toiseen palveluun) (Duodecim). Alkoholin aiheuttamat ongelmat koskettavat suurkuluttajien lisäksi myös läheisiä.

Partanen kertoo, että monet ajattelevat, ettei lähipiiri kärsi alkoholin käytöstä.

– Valitettavan usein kumppanit ovat lujilla, jos alkoholinkäyttö on säännöllistä. Alkoholinkäyttäjän on myös vaikea tunnistaa omien lapsien reagointia siihen.

Mies kaataa olutta lasiin.
Päihderiippuvaisten hoitotulokset ovat Partasen mukaan hyviä. Tiina Jutila / Yle

Lapset kuitenkin aistivat Partasen mukaan hyvin helposti, jos vanhempi on humalassa ja saattavat pelätä. Partanen painottaakin sitä, että alkoholistin läheinen kaipaa myös tukea.

– Esimerkiksi A-klinikoilla on paljon osaamista myös läheisten auttamiseen ja mahdollisuus tukea ja auttaa siinä, että läheinen jaksaa kaiken keskellä.

Hoidon saaminen alkoholistille on kuitenkin Partasen mielestä tärkeintä sekä riippuvaisen itsensä että läheisten kannalta. Hänen mukaansa monesti ajatellaan, että päihderiippuvaisten hoitotulokset ovat huonoja, vaikka tulokset ovat yhtä hyviä esimerkiksi verenpainetaudin hoidon kanssa.

Partanen ajattelee, että jokaista alkoholistia voidaan auttaa tavalla tai toisella.

– Itse uskon, että toivottomia tapauksia ei ole.

Lue myös: Alkoholin sietokyky alkaa laskea jo 40-vuotiaana – "Tämä tulee ihmisille yllätyksenä"