Kansallismuseo vahvistaa arvon – sattumalta pellolta löydetty raha on ainoa laatuaan Suomessa: "Tieteellisesti hieno"

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöiden Ossi Kupilan iltainen etsintäretki juurikaspellolla tuotti hopeakolikon. Kyseessä on kuusinainen 1400-luvulta. Ainoa laatuaan Suomessa.

historia
Hopeakolikko laudalla
Hattulalaisesta juurikaspellosta löytynyt kolikko on kuusinainen 1400-luvulta.Antti Ruonaniemi / Yle

Kantahämäläisestä pellosta kesällä tehty kolikkolöytö osoittautui ainutlaatuiseksi. Hattulalainen historianharrastaja Ossi Kupila teki heinäkuun alussa rutiinikierrosta pellolla metallinpaljastimen kanssa. Hän löysi kolikon, jonka arveli jo silloin olevan harvinainen. Löytö osoittautuikin ainutlaatuiseksi Suomessa.

Vastaava kuusinainen löydettiin Hämeen linnan tutkimuksissa kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt löydetty eroaa kuitenkin hivenen tuosta löydöstä, kertoo amanuenssi Jani Oravisjärvi Suomen kansallismuseon rahakammiosta.

– Toisessa on kirjoituksena Moneta Aboen, toisessa Moneta Aboens. Kyse on samasta rahatyypistä, mutta kahdesta eri variantista. Löytö on harvinainen, tieteellisesti hieno löytö ja lämmittää numismaatikon sydäntä, naurahtaa Jani Oravisjärvi.

Suomessa on Oravisjärven mukaan parikymmentä rahaa, jotka ovat ainoita tunnettuja kappaleita.

Mikä ihmeen kuusinainen?

Hattulasta löydetty raha on lyöty Eerik Pommerilaisen (1396-1439) aikaan. Raha on kuusinainen, joka on vanhin suomenkielinen rahayksikön nimi.

– Nimi tulee sen arvosta, joka on kuusi penninkiä. Tätä nimeä on käyttänyt jo Mikael Agricola, kertoo Jani Oravisjärvi.

miehen kuva
Amanuenssi Jani Oravisjärvi kansallismuseon rahakammiosta vahvistaa, että kolikko on arvokas löytö.Museovirasto

– Kolikko on pieni hopearaha. Sen paino on 0,7 grammaa. Kun rahan arvo liittyi hopeapitoisuuteen ja painoon, niin ei tällä rahalla isoja asioita 1400-luvulla saanut, laskee Oravisjärvi.

– Vaikka raha ei aikoinaan ollut arvokas, se on sitä tänä päivänä historiallisena löytönä, sanoo amanuenssi Jani Oravisjärvi kansallismuseon rahakammiosta.

Hopearaha liitetään kansallismuseon kokoelmiin ja luultavasti se on jossain vaiheessa myös yleisön nähtävillä.

Harvinainen raha löytyi juurikaspellosta

Kanta-Hämeen menneisyyden etsijöiden Ossi Kupila lähti tapansa mukaan illalla juurikaspellolle tutkimaan sitä metallinpaljastimensa kanssa. Kone piippasi ja Kupila löysi pienen hopeakolikon.

Mies etsii piipparilla
Antti Ruonaniemi / Yle

– Näin kyllä heti, että raha on 1400-luvulta, mutta en ajatellut sen olevan näin harvinainen. Panin kolikon taskuuni ja vasta myöhemmin havaitsin rahan ainutlaatuisuuden, naurahtaa Kupila.

Menneisyyden etsijät löytävät vanhoja rahoja metallinpaljastimillaan yhtä mittaa.

– Näin harvinaista rahaa en ole aiemmin nähnyt, kertoo Ossi Kupila ihaillessaan pientä vaatimatonta, mutta historiallisesti arvokasta hopeakolikkoa.

_Päivitetty 31.7.2017 kello 9.49: Jutun pääkuva korjattu. Jutussa oli ensin kuva Knut Suuren aikaisesta rahasta, jonka Kupila löysi samalla etsintäretkellä. _