Siniristilippumme liehuu pellavana pellossa – vain taivas on rajana maanviljelijöiden tehdessä maisemataidetta

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on innoittanut maanviljelijöitä eri puolilla Suomea maisemataiteen tekemiseen.

pellava
Maanviljelijä Olli-Pekka Vauhkosen kylvämä sini- ja valkokukkainen pellavapelto, josta erottuu Suomen lippu.
Siniristilippu pellavapellossa

Rehupaali ei ole vain rehupaali, vaan se voi olla myös taiteen tekemisen väline. Maanviljelijät eri puolilla maata ovat jo jonkin aikaa ilahduttaneet ohikulkijoita erilaisilla tempauksilla. Milloin rehupaaleista on tehty lumiukkoja, milloin possuja, joskus paaleihin on kirjoitettu viestejä. Tänä kesänä maanviljelijöitä on innoittanut Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Suomi100-hengessä on muun muassa rehupaaleista rakennettu isoja siniristilippuja peltojen laidoille.

Pellavakaan ei ole vain pellava tai kasvi, vaan se voi olla myös osa siniristilippua. Muutamat viljelijät eri puolella Suomea ovat innostuneet kylvämään pellavasta Suomen lippuja peltoihinsa. Pieksämäkeläisen Olli-Pekka Vauhkosen pellolla noin 30 metriä leveä lippu on hulmunnut tuulessa jo reilun viikon.

– Toukokuussa tämä isän kanssa kylvettiin, aika tarkkaan sai rajat mitata. Kylmä ja kuiva alkukesä hidasti pellavan kukintoa, joten vähän myöhään alkoi lippu pellosta erottua, Olli-Pekka Vauhkonen kertoo.

Suomen lippu erottuu Pieksämäellä maanviljelijä Olli-Pekka Vauhkosen pellavapellosta.
Lippu on tehty rinteeseen, mutta parhaiten sen huomaa ylhäältä päin. Esa Huuhko / Yle

Idea Suomen lipusta tuli Vauhkoselle viime talvena, kun hän rupesi etsimään uusia lajikkeita viljelykiertoon.

– Tutkin eri lajikkeita ja öljypellava osoittautui sopivaksi minun peltooni. Sitä on kahta eri lajiketta, sinikukkaista ja valkokukkaista, ja tästä kehittelin ajatuksen, että tehdään pellolle siniristilippu.

Vauhkonen on tuore pellavanviljelijä. Vielä viime kesänä miehen pelloilla kasvoi perusviljoja, ohraa ja kauraa. Vuosi sitten ensimmäistä kesää kasvoi pelloilla myös tattaria. Nyt perinteiset viljat ovat jääneet pois viljelystä kokonaan, ja tilalla ovat tattarin lisäksi härkäpapu ja öljypellava.

– Viljan hinta on yksinkertaisesti niin huono, että sitä kautta lähdin erikoiskasveista hakemaan parempaa tuottoa. Ja ihan olen tyytyväinen ollut, tuntuu että nämä erikoisviljat ovat minun juttu.

Uusia lajikkeita mietinnässä

Pellava on Vauhkosen sanojen mukaan mielenkiintoinen kasvi, jolla on omat haasteensa. Hallanarka se ei kuitenkaan ole.

– Kylmä kevät ei sinällään haitannut pellavan kasvua. Mutta kuivuus oli ongelmana. Ensin oli pitkään kuivaa ja sitten tuli kuukauden sademäärä kerralla, se ei tee hyvää kukinnoille.

Olli-Pekka Vauhkonen myöntää, että hieman on miettinyt millaisia kesät tulevat jatkossa olemaan. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa, on lajikevalintoja mietittävä entistä tarkemmin.

– Erilaisia lajikkeita on tulossa, ensi vuonna ajattelin öljyhamppua kokeilla kasvattaa.

Pieksämäkeläinen maanviljelijä Olli-Pekka Vauhkonen sini- ja valkokukkaiset pellavat käsissään.
Maanviljelijä Olli-Pekka Vauhkonen on ollut tyytyäinen pellavaan. Esa Huuhko / Yle

Aiemmin Vauhkosen pelloilla ei maisemataidetta ole nähty. Isänmaalliseksi osoittautuvasta miehestä Suomen itsenäisyyden juhlavuosi oli kuitenkin hieno paikka kokeilla jotain hieman erilaista.

– Jos on luova ja lähtee kokeilemaan päähän pälkähtäviä ideoita, niin taivas on vain rajana maisemataiteessa. Kyllä tätäkin ovat kyläläiset käyneet katsomassa, hyvä jos tuo iloa.

Pellava pitää kukkansa auki vain aamuisin

Pellavainen Suomen lippu hulmuaa Pieksämäen Niskajärvellä vielä jokusen päivän. Mutta vain aamupäivisin. Vauhkosellekin tuli yllätyksenä, että pellava laittaa kukkansa terälehdet kiinni iltapäivällä. Elokuun alussa tämän pellon kukinto on ohi ja syyskuussa on edessä puinti.

– Sinisen ja valkean kukinnon voi puida samalla kertaa. Nämä pellavat lähtevät jatkojalostettaviksi Somerolle, ja näistä tehdään maalia ja elintarvikkeita, Vauhkonen kertoo ja hypistelee pellavan kukkia käsissään.

Miehellä ei vielä ole mielessä uusia maisemataideteoksia.

– Kunhan nyt tämän lipun saa kunnialla puitua niin katsotaan sitten mitä keksin. Voihan sitä vielä jotain tehdäkin omaksi ja toisten iloksi, vaikka tämä vähän vaivannäköä vaatii.