Heiluva häntä ei ole tae ystävällisyydestä – Koiranomistajan kannattaa opetella lemmikkinsä elekieltä, katso video

Mitä paremmin koiransa kehonkielen tuntee, sen nopeammin pystyy välttämään pulmatilanteet esimerkiksi koirapuistossa. Eleet paljastavat myös lemmikin kiputilat.

lemmikkieläimet
Uutisvideot: Koira kertoo sen elekielellä - opi puhumaan koiraa
Uutisvideot: Koira kertoo sen elekielellä - opi puhumaan koiraa
Koirien vuorovaikutus
Koirien leikki näyttää välillä rajulta. Tässä hammastellaan Rajasaaren koirapuistossa Helsingissä. Kuva: Ilkka Loikkanen

Olet hankkiutunut tuttavasi kanssa samaan aikaan koirapuistoon tarkoituksena tutustuttaa koirat toisiinsa. Lemmikkinne haistelevat kumpikin tahollaan ensin maata kiinnostuneena ja kääntyvät sitten vastakkaisiin suuntiin sen sijaan, että alkaisivat tutustua nuuskimalla toisiaan. Mistä moinen välttely, eivätkö ne pidä toisistaan?

Kysyimme neuvoa lemmikkien käytöksen tulkintaan koirien elekieleen perehtyneeltä eläintenkouluttajalta, Miira Hellsteniltä Koira- ja kissakoulu Heiluvasta Hännästä.

– Koira, joka ei välittömästi syöksy nuuskimaan vierasta lajitoveria ja ala telmiä saman tien tämän kanssa, hallitsee koiramaailman käytöstavat, avaa Hellsten koirakäytöksen kiemuroita. Pennut tai nuoret koirat saattavat säntäillä tutustumaan. Kohtelias, koiramaailman etiketin hallitseva koira antaa toiselle aikaa havaita, että on tulossa.

Eläintenkouluttaja, AT, Miira Hellsten seisoo kuvassa Rajasaaren koirapuistossa Helsingissä aurinkoisena kesäpäivänä.
Eläintenkouluttaja, AT, Miira Hellsten suosittaa tietellisesti toimiviksi todettujen koirankasvatusmenetelmien käyttöä. Ilkka Loikkanen, Yle

Koirasosiaalinen koira ei ryntäile

Kun villikoiria on tutkittu, on huomattu, että ne kiertelevät toisiaan ensin pitkän matkan päässä, kertoo eläintenkouluttaja. Koirat eivät ota sitä riskiä, että lajitoveri kokisi lähestymisen uhkaavaksi. Ne yrittävät välttää konfliktia pitämällä aluksi etäisyyttä. Näin tekevät myös kotikoiramme. Hidastelemalla koira viestii, että se lähestyy ystävänä.

– Vasta kun se on varma, että vieras koira suhtautuu lähestymiseen positiivisesti, edetään molemminpuoliseen nuuskintaan. Sosiaalisesti taitava koira saattaa jopa kääntää takapuolensa toisen nuuskittavaksi helpottaakseen tilannetta, kuvailee Miira Hellsten. Koirat tekevät kaikkensa välttääkseen toisen pelästymisen ja sitä kautta mahdollisen konfliktin.

Koirat eivät siis marssi reippaasti kohti ventovierasta käsi ojossa, kuten me ihmiset. Ne kokevat uhkaavaksi myös silittämään kumartuvan uuden ihmisen. Jos sitä vastoin annat ensin koiran lähestyä sinua, teet ystävällisen vaikutuksen lemmikkiin. Rapsuta mieluummin alhaalta rinnasta kuin päästä tai selästä.

Koiralle pitää siis antaa aikaa uusien eläinten tai ihmisten kohtaamiseen. Kun se saa lähestyä omaan tahtiinsa, tai väistää tilanteen halutessaan, vältytään turhilta konflikteilta tai häntä koipien välissä pakenemiselta.

Koirapuisto ei ole pikkupennun sosiaalistamista varten

Mitään suositusikää koirapuistoon tutustumiseen eläintenkouluttajalla ei ole antaa. Koiranpennun valmius on arvioitava yksilöllisesti. Omistajan jaloissa jatkuvasti hyppivä pentu hakee tältä turvaa. Se olisikin vietävä pois viipymättä. Jollei pennun omistaja tätä itse huomaa, muiden tulisi pyrkiä pitämään omat koiransa loitommalla.

– Joskus koirapuistossa näkee aivan liian pieniä pentuja, jotka tuntevat olonsa turvattomaksi muiden koirien telmiessä ympärillä, sanoo Hellsten.

Pennun sosiaalistaminen eli tutustuttaminen muihin koiriin tulisi tehdä yksitellen pentuystävällisten koirien kanssa jossain muualla kuin koirapuistossa. Facebookin kautta voi helposti kuulutella samanikäistä ja -kokoista pentuseuraakin.

Leikkikaverit ovat tärkeitä pennuille kommunikaatiotaitojen oppimiseksi. Leikeissä pentu oppii puhumaan koiraa.

– Liian pelottavaan tilanteeseen joutunut pentu voi traumatisoitua. Siitä voi tulla pelokas loppuiäkseen, varottaa Miira Hellsten. Toinen vaihtoehto on, että koirasta tulee aggressiivinen, jos se joutuu liian rankkaan tilanteeseen.

Kaksi keskikokoista koiraa seisoo hengästyneenä, mutta tyytyväisinä vastakkainen painittuaan rantahietikolla.
Kooikerhondje nimeltä Hipsa (vas.) ja Lola-niminen staffi hengähtävät paininsa välillä. Vääntö Rajasaaren rantahiekalla jatkuu taas pian. Ilkka Loikkanen, Yle

Yksitellen portille moikkaamaan

Koira-aitauksen portille syntyy helposti suma. Siellä saattaa samaan aikaan parveilla kymmenenkin koiraa arkaa tulokasta nuuskimassa. Tämä voi olla liikaa reippaammallekin koiralle, toteaa Hellsten. Muut täytyisi kutsua pois portilta ja päästää yksitellen tutustumaan vasta saapuneeseen koiraan, jollei kyse ole vanhoista tutuista.

– Portilla parveillessa kumpikaan osapuoli ei opi hyödyllisiä taitoja: toiset oppivat liian räväkän lähestymistyylin ja se yksi taas oppii pelkäämään. Pelko voi jäädä mieleen yhdestäkin kerrasta, painottaa eläintenkouluttaja Miira Hellsten. Pelästynyt koira alkaa yleistää pelkoaan muihinkin koiriin ja suhtautua koirakohtaamisiin varautuneesti.

Koirapuisto on paikka sosiaalisille, muiden seurasta nauttiville koirille. Arkaa koiraa kannattaa Helstenin mukaan ryhtyä siedättämään hankkimalla sille kokemuksia yksittäisistä mukavista koirista, jotka hallitsevat rauhallisen lähestymisen. Tuolloin arempi koira saa lähestyä omaan tahtiinsa, ja ottaa etäisyyttä jos tuli menneeksi rohkeudenpuuskassa liian lähelle.

– Kaikki koirat eivät ole koirapuistokoiria. Tämä tosiasia pitää vain hyväksyä. Joistain ei koskaan tule tarpeeksi reipasta ventovieraiden joukkoon, toinen taas on liian dominoiva sulavaan puistokäytökseen.

Vaalea labradorinnoutaja Latte ja musta Jule-koira innostuvat samasta kepistä Rajasaaren koirapuistossa. Koirat juoksevat rantakivillä peräkkäin. Taustalla siintää pääministerin virka-asunto Kesäranta.
Vaalea labradorinnoutaja Latte ja musta Jule-koira innostuvat samasta kepistä Rajasaaren koirapuistossa. Taustalla siintää pääministerin virka-asunto Kesäranta. Ilkka Loikkanen, Yle

Mistä tunnistaa koiran pelon?

Arka koira painuu kasaan - aggressiivinen pullistelee kokoaan isommaksi - molemmat pelkäävät, kertoo eläintenkouluttaja Miira Hellsten.

– Koiran räyhäämistä ei useinkaan tunnisteta peloksi. Koiran olemus ja liikkeet näyttävät silloin jäykiltä ja kulmikkailta. Se liikkuu pullistellen ja karvat pystyssä kuin showpainihaastaja. Koira yrittää pelottelemalla päästä eroon sitä pelottavasta koirasta.

Tässä tilanteessa toinen koira voi yrittää viilentää pullistelijan tunteita rauhoittavin elein. Rauhoittavat eleet ovat huomiota herättävän raukeaa liikkumista, haukottelua, oman kirsun lipaisu, poispäin katselua. Toinen koira yrittää tietoisesti saada lajitoverinsa kiihtyneen sykkeen hidastumaan käyttäytymällä itse korostuneen rauhallisesti. Se käyttää samanlaisia eleitä kun tavatessaan vieraan koiran.

Samalla lailla koira pyrkii hidastelemalla rauhoittamaan kiireistä tai stressaantunutta ulkoiluttajaansa. Moni kokee tämän helposti ärsyttävänä vastaanhangoitteluna, jollei ole tullut ajatelleeksi, että koira yrittää vain rauhoittaa ilmapiiriä.

Heiluva häntäkään ei ole tae ystävällisyydestä. Koiran häntä heiluu, kun se on aktiivinen. Häntä heiluu ystävällisesti ainakin silloin kun koko koiran takapää heiluu mukana puolelta toiselle. Omaa koiraansa oppi tulkitsemaan vain seuraamalla sitä intensiivisesti, korostaa Miira Hellsten.

Kaksi uroskoiraa juoksevat rinnan hampaat esillä. Ne harjoittelevat hyökkäystä leikkimällä uhkaavan näköisesti.
Nuorten uroskoirien vauhti on kova ja elkeet näyttävät, kun harjoitellaan leikissä hyökkäystä. Iso pinseri Manu (vas.) ja kooikerhondje Hipsa esittelevät hampaitaan koirapuistossa. Pian koirat taas tekevät rauhoittelevia eleitä, koska nyt ei ole tosi kyseessä. Ilkka Loikkanen, Yle

Leikki pysyy leikkinä kun roolit vaihtuvat

Koirien telmintä näyttää välillä todella hurjalta. Hyökkäillään kohti toisia ja isketään hampaat kurkkuun leikisti. Kyse on saalistusharjoituksista, metsästystaitoja hiotaan leikkimällä. Jotteivät tunteet pääse kuumenemaan liikaa, otetaan rauhoittavat eleet hetkeksi käyttöön. Rauhoitellaan: nuuskitaan ja katsellaan muualle. Takaa-ajettava vaihtuu leikissä usein vauhdissa.

– Roolien pitää vaihtua leikissä - ensin takaa-ajettavana, sitten takaa-ajajana, kuvailee eläintenkouluttaja Hellsten. Jos yksi ja sama koira on jatkuvasti saaliin roolissa tai alimmaisena painissa, kyse alkaa olla jo enemmän kiusaamisesta kuin leikistä. Tappelu ei ole enää kaukana.

Jos alkaa näyttää siltä, tunteet alkavat kuumeta, eli koirien liikehdintä jäykistyy ja rauhoittelevat eleet harvenevat, koirat kannattaa kutsua hetkeksi jäähdyttelemään. Hetken kuluttua ne voivat jatkaa taas reipasta leikkiä tehtyään ensin leikkiinkutsuniiauksen.

Leikkiinkutsukumarruksessa koiran etutassut ovat rinnakkain kainaloon asti lähes maassa, takapää taas on ilmassa. Leikkiinkutsukumarruksilla innostetaan myös kyllästynyttä leikkikaveria takaisin leikin tiimellykseen.

Joskus koirat ärähtävät toisilleen kesken leikin, jos ne ovat epähuomiossa satuttaneet toisiaan vaikka törmäämällä yhteen. Pannat ja valjaat kannattaa loukkaantumisriskin vuoksi poistaa koirapuistossa. Tassuja on murtunut niiden jäätyä puristukseen pannan tai valjaan ja koiran väliin, muistuttaa Miira Hellsten.

Kepit kannattaisi vaihtaa heittoleikeissä pehmeämpiin leluihin. Jos kepin toinen pää osuu epähuomiossa maahan, koira voi satuttaa itsensä pahasti, muistuttaa Hellsten. Puistossa niistä voi taas helposti tulla kiistaa koirille.

Kaksi koiraa ja lapsi. Lapsi komentaa labradorinnoutajan istumaan.
Labradorinnoutaja Latte istuu mieluusti, kun on noutoleikki luvassa. Sup-lautailijat kiinnostavat enenmmän Julea (vas.). Ilkka Loikkanen, Yle

Koira ilmaisee kipunsa vetäytymällä tai ärähtämällä

Eläintenkouluttaja Miira Hellstenin mukaan koiran elekieleen perehtyminen kannattaa myös eläimen terveydenhoidon kannalta. Jotkut koirat päätyvät jopa ongelmakoirakoulutukseen ennen kuin eläinlääkäriin, koska koira ilmaisee kipunsa eri tavoin kuin ihminen. Koira ei aina linkuta, vaikka jalka olisikin kipeä.

– Joskus on käynyt niin, että kun on tutkittu miksi koirasta on tullut yhtäkkiä äreä tai aggressiivinen, taustalta on paljastunut esimerkiksi selkäkipu. Myös sisätiloissa merkkaamisen taustalta saattaa löytyä terveyspulma, joka on hoidettavissa yksinkertaisin lääketieteellisin keinoin tai nuoren koiran ulkoilukertoja lisäämällä.

Kun koiran käytös muuttuu nopeasti esimerkiksi vetäytyväksi, tai aiemmin silittämisestä pitänyt koira välttelee lähipiirin kosketusta, kannattaa suunnata eläinlääkäriin perusteelliseen tutkimukseen. Rutiinieläinlääkärintarkastus esimerkiksi rokotuksen yhteydessä ei välttämättä ole tarpeeksi perusteellinen, Miira Hellsten tähdentää.

Koirankouluttajaa hankkiessa kannattaa valita ammattilainen

Kun sairaudet tai vammat on suljettu pois, käytösmuutoksen syytä voi alkaa kartoittaa ongelmakoiriin erikoistuneen eläintenkouluttajan avulla. Ammattitutkinnon suorittaminen antaa asiakkaalle paremmat takeet siitä, etteivät opit ole mutu-tasoa vaan perustuvat tämänhetkiseen tieteelliseen tutkimukseen. Ammattitutkinnon suorittaneen kouluttajan tunnistaa lyhenteestä AT ammattinimikkeen ohessa.

– Alkuun koiran elekielessä pääsee vaikkapa Suomen eläinsuojeluyhdistyksen (siirryt toiseen palveluun), SEY:n verkkosivuilla on suomi - koira -suomi -sanakirja, jossa perataan koira- ja ihmiseleiden erot selkein havainnekuvin.

Lisäksi koiraa kannattaa videoida erilaisissa tilanteissa ja tunnetiloissa: iloisena, levottomana ja väsyneenä, niin oppii tulkitsemaan sen eleitä paremmin, eläintenkouluttaja Miira Hellsten vinkkaa.