Luontokohteet vetävät kävijöitä, mutta retkeilijät kaipaavat korpeen parempia palveluita: "Vesivessalle olisi kysyntää"

Innostus liikkua luonnossa näkyy kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla käyntimäärien kasvuna. Kiireisiin ihmisiin vetoavat puhdas, turvallinen ja rauhallinen luonto ja kiinnostus omaan hyvinvointiin.

retkeily
Kai Järvinen
Luontomatkailuyrittäjä Kai Järvinen on huomannut, että moni retkeilijä kaipaa ratkeilypaikoilta parempia palveluja.Ville Välimäki / Yle

Evon retkeilualueen kahviossa Hämeenlinnassa on tungosta. Matkailuyrittäjä Kai Järvinen sanoo, että retkeilijöissä on havaittavissa kolme selkeää ryhmää.

– Ensimmäisenä on intohimoinen luontoretkeilijä, joka ei kelistä piittaa. Toisena on normaalit perheet, jotka tulevat kauniilla säällä. Kolmantena ovat vähän trendikkäämmät retkeilijät, jotka tulevat sen takia, että luontomatkailussa on potkua, jotain uutta ja hienoa.

Ensimmäisen ryhmän retkeilijämäärä on pysynyt melko vakiona, perheretkeilijöiden määrä taas vaihtelee paljonkin päivästä toiseen.

– Kolmas ryhmä on tasaisesti kasvussa. Heillä varusteet ovat kohdillaan ja luontoon tullaan sen takia, että kuuluu tulla luontoon.

Luonto kuitenkin vetää kävijöitä entistä enemmän.

Metsähallituksen hoitamilla valtion suojelualueilla vierailtiin viime vuonna 6,6 miljoonaa kertaa. Se on seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Eniten väkeä vetivät Pallas-Yllästunturin kansallispuisto, Aulangon luonnonsuojelualue Hämeenlinnassa ja Nuuksion kansallispuisto.

Kansallispuistojen käyntimäärä on kasvanut viidessä vuodessa 35 prosenttia. Viime vuonna niissä käytiin jo 2,8 miljoonaa kertaa. Valtion retkeilyalueista suosituin on puolestaan Lammin Evo Kanta-Hämeessä. Se vetää väkeä sateisempanakin päivänä.

Lomaa se on, satoi tai paistoi

Keravalainen Juha Nyman perheineen vieraili Evolla hieman sateisena päivänä, mutta se ei haitannut luonnosta nauttimista.

Juha Nyman
Keravalainen Juha Nyman perheineen tekee kesän aikana pari luontoretkeä. Tänä vuonna yksi kohteista oli Lammin Evo. Talvella retkeillään lähempänä kotia.Ville Välimäki / Yle

– Se on lomaa joka tapauksessa, satoi tai paistoi. Me koetamme hakea mukavia maisemia ja harjuisia, metsäisiä maastoja, joissa lastenkin on helppo kulkea.

– Meillä Evon vaihtoehtoina olivat Ruoveden Helvetinjärvi ja Repovesi Kouvolan suunnalla. Täällä näytti olevan vähemmän sateista. Kesäloma-aikaan me teemme yleensä pari retkeä. Talvisaikaan retkeilemme lähempänä kotoa.

Retkeilypaikoilta Nyman kaipaa tulentekomahdollisuuksia ja telttapaikkoja.

– Tämä on aika halpa harrastus. Lähinnä rahaa menee bensoihin ja muoniin. Ei suuria summia.

Hämeenlinnalainen Maarit Honkivaara tuli Evolle helsinkiläisen tyttärenpoikansa Taavi Kaskialan kanssa.

– Hän on kova kalamies, niin tarvitsi lähteä tänne, kun kuulimme, että tuolla voi lasten lammella kalastaa. Itse tulee käytyä täällä silloin tällöin, kuten muuallakin lähitienoilla. Lapissa käyn kerran vuodessa. Minulle riittää makkaranpaistopaikka ja jos uimaan pääsee, se olisi kiva.

Perinteinen huussi ei kaikille riitä

Luontomatkailuun tulee lisää potkua, jos palveluita saadaan lisää. Evon Luonnon luontomatkailuyrittäjä Kai Järvinen näkee, että retkeilijät kaipaavat muun muassa majoituspaikkoja ja vesivessoja.

– Täällä Evolla on kymmenkunta perinteistä huussia, mutta moni jättäisi tulematta, jos täällä ei olisi yhtään vesivessaa.

– Kärjistäen voisi sanoa, että jos keskelle metsää laittaisi vesivessan ja siihen pääsymaksuksi viisi euroa, niin sille olisi kysyntää.

Evon retkeilyalueen opastaulu
Evon retkeilyalueella vierailtiin viime vuonna 87 500 kertaa. Se on selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin.Timo Leponiemi / Yle

Luontomatkailuyrittäjänä Kai Järvisellä on vahva usko siihen, että tulevaisuudessa retkeilijät kaipaavat enemmän niin sanottuja kovia palveluja, kuten mökkimajoitusta. Järvisellä on Evolla 60-70 vuodepaikkaa. Ne on viikonloppujen osalta varattu syyskuun loppuun saakka. Myös Metsähallituksella on Evolla mökkejä.

– Käytännössä paremmin varustellut mökit menivät aina ensimmäisenä ja vähän vaatimattomat mökit vasta sen jälkeen. Onhan se tietysti yrittäjän kannalta hyvä. Toisaalta myös sydän vuotaa verta siksi, että niitä voisi myydä enemmän, jos niitä olisi tarjolla, pohtii Kai Järvinen.

– Laadukkaalle majoituspalvelulle on kyllä lisää kysyntää. Kun ne vielä olisivat ympärivuotisia, se olisi selkeä piristysruiske koko alueelle. Kun ihmisiä olisi täällä koko ajan, niin tietkin pidettäisiin paremmin kunnossa.

Palveluvarustus laahaa perässä...

Kävijämäärien kasvu tuntuu palveluiden riittävyydessä jo niin, että Metsähallituksen resurssit ovat kovilla. Kävijämäärät ovat lähes tuplaantuneet.

– Meillä on parkkipaikoista lähtien pulaa ja valitettavasti palveluvarustukseen päässyt viimeisen vuosikymmenen aikana syntymään melkoinen määrä korjausvelkaa. Vakituisella pienellä porukalla sitä ei saada hoidettua kuntoon, sanoo Metsähallituksen kenttäpäällikkö Arto Pummila.

Arto Pummila
Metsähallituksen kenttäpäällikkö Arto Pummila kiertää sähköavusteisen läskipyörän kanssa tarkistamassa retkeilypaikkojen palveluvarustukset.Timo Leponiemi / Yle

Eniten korjattavaa on reitteihin ja kävijöiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

– Niihin meidän on erityisesti panostettava mahdollisimman nopeasti. Esimerkiksi pitkospuut ja sillat ovat nopeimmin korjattavia.

Pummila näkee retkeilyalueiden suosion kasvun syynä sen, että ne ovat olleet esillä myönteisessä valossa. Hehkutuksen lisäksi luonnon terveysvaikutukset vetoavat suomalaisiin, ja miksei myös ulkomaisiin matkailijoihin.

... silti ollaan tyytyväisiä

Pummila on kiertänyt leveärenkaisen maastopyörän kanssa tarkistamassa kansallispuistojen ja retkeilyalueiden varustelua. Samalla hän on tehnyt havaintoja retkeilijöistä.

– Kansainvälistä porukkaa on paljon. Seitsemisessä tapasin ison ryhmän ranskalaisia, espanjalaisia oli Torronsuolla ja saksalainen pariskunta oli työntämässä pyöriä Liesjärvellä, vaikka kivikkoinen maasto oli aika haasteellista.

– Vaikka palveluvarustus ei ole enää aivan priimaa, he ovat olleet kovasti tyytyväisiä.

Eniten käyntimäärät ovat kasvaneet matkailukeskusten ja suurten kaupunkien läheisyydessä. Silti luonnossa on yhä tilaa uusille kulkijoille. Evon 8 000 hehtaarin alueella ei tule ahdasta. Keravalainen Juha Nyman kannustaa suomalaisia lähtemään luontoon.

– Rohkeasti tänne vaan. Tämähän on hauskaa ja rentouttavaa, stressivapaata lomailua. Suosittelen kaikille.