WC-pönttöjä potkitaan ja paperit heitetään lattialle – "Tuskin kukaan kotona näin käyttäytyy"

Julkisten WC-tilojen ylläpitäjät kohtaavat säännöllisesti sotkua ja ilkivaltaa, joka aiheuttaa turhia kustannuksia.

wc
Mies pesee käsiä Kajaanin Prismassa.
Ilkivalta aiheuttaa kaikista turhimmat kustannukset. Paperitkaan eivät aina asu koriin.Kimmo Hiltunen / Yle

KajaaniRikkinäisiä WC-pönttöjä, varastettua saippuaa ja paperia lattialla. Julkisen vessan ylläpitäminen voi olla raskasta ja kallista.

Elinkeinohuoneistossa täytyy esimerkiksi olla riittävästi asianmukaisesti varusteltuja käymälöitä (siirryt toiseen palveluun) (Finlex), jos asiakaspaikkoja on enemmän kuin kuusi. Täten useilla yrittäjillä on velvollisuus tarjota WC-tilat asiakkailleen.

Kajaanilainen ravintolayrittäjä Ari Heikkinen arvioi, että suurin osa asiakkaista käyttäytyy hyvin, mutta pieni joukko aiheuttaa ongelmia. Heikkisen omistamassa yökerho Club 96:ssa hajoaa vuosittain noin kymmenen vessapönttöä.

Jos menee siistiin vessaa, niin on korkea kynnys nakata paperia lattialle.

Heikki Juntunen

Usein pöntöt hajotetaan tarkoituksella, esimerkiksi potkimalla. Yökerhossa on yhteensä kahdeksan WC-pönttöä.

– Kustannuksia tietysti tulee. Pönttö maksaa 350 euroa ja asennukset päälle, Heikkinen sanoo.

– Julkisen vessan ylläpitäminen on haasteellista nimenomaan ilkivallan takia. Julkisissa tiloissa käyttäydytään sillä lailla miten omassa vessassa ei käyttäydyttäisi, Heikkinen jatkaa.

Asiakasmäärä kasvattaa sotkua

Julkisia vessoja on esimerkiksi ravintoloissa, huoltoasemilla ja kauppakeskuksissa. Myös kaupungit ja kunnat ylläpitävät julkisia käymälöitä.

Siivon määrä vaihtelee toimialan mukaan. Esimerkiksi yökerhossa on usein riehakkaampaa kuin ruokaravintolassa tai kahvilassa. Tämä on luonnollisesti tapauskohtaista.

– Jos on asiakasmäärältään oikein vilkas toimipaikka, niin tietysti vessaa täytyy myös huoltaa useammin, sanoo kainuulaisen Osuuskauppa Maakunnan toimialajohtaja Arto Mustonen.

Vessoja Kajaanin Prismassa.
Julkisissa vessoissa ei aina käyttäydytä yhtä siististi kuin kotona.Kimmo Hiltunen / Yle

Siivoaminen ei ole ilmaista. Mustosen mukaan yhden WC-tilan siistimisessä puhutaan kymmenistä euroista. Esimerkiksi materiaalit aiheuttavat kustannuksia. Jos siivousta ei ole ulkoistettu, se vie oman henkilökunnan työaikaa.

Paltamolaisen Kontiomäen Shellin yrittäjä Heikki Juntunen sanoo, että vuodessa WC-tilojen ylläpito maksaa kaiken kaikkiaan yli 20 000 euroa, jos kaikki kustannukset lasketaan mukaan. Huoltoaseman WC-tiloja käyttää Juntusen mukaan viikonloppuisin tuhansia ihmisiä päivässä.

Kustannuksia tietysti tulee. Pönttö maksaa 350 euroa ja asennukset päälle.

Ari Heikkinen

Juntusen laskuissa on esimerkiksi myös jätevesi ja ulkoistettu siivouspalvelu. Hänen mukaansa epäasiallisesta käytöstä koituu vuosittain tuhansien eurojen kulut.

– Se ei näissä kustannuksissa näyttele hirveätä osaa, mutta turha kustannus ei ole ikinä mukavaa, Juntunen sanoo.

Bensiinikauppiaitten liiton puheenjohtaja Juha Yli-Kesäniemi vahvistaa, että isolla huoltoasemalla WC-tilojen ylläpidossa voi olla kyse jopa 20 000 eurosta vuodesta. Pienellä asemalla puhe voi olla hänen mukaansa sadoista euroista.

Yle tiedusteli asiaa myös Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRalta, mutta asiasta ei ole keskusteltu järjestön piirissä.

Sotku aiheuttaa sotkemista

Syy ongelmiin löytyy käytöskulttuurista. Julkisissa vessoissa käyttäydytään eri tavalla kuin kotona.

– Tuskin kukaan kotona näin käyttäytyy, että jos paperi tipahtaa lattialle, niin sitä ei sieltä nosteta, Juha Yli-Kesäniemi sanoo.

Yli-Kesäniemi kertoo, että myös vessapönttöjä rikotaan joskus huoltoasemilla. Muita ongelmia ovat esimerkiksi pesuaineen varastelu, paperiautomaattien rikkominen ja piirtely seiniin.

Vessakyltti Kajaanin Prismassa.
Asiakkaiden kannalta wc-tilojen siisteys on tärkeää.Kimmo Hiltunen / Yle

– Tätäkin porukkaa löytyy, jotka siellä vähän terrorisoivat, mutta pääosin porukka osaa käyttäytyä fiksusti, Yli-Kesäniemi sanoo.

Paltamolaisen Kontiomäen Shellin yrittäjä Heikki Juntunen kertoo, että töhryt pyritään siivoamaan seinistä mahdollisimman nopeasti, sillä yksi raapustus houkuttelee toisia tekemään saman.

Juntunen on samoilla linjoilla Yli-Kesäniemen kanssa WC-tilojen siisteydestä. Siistejä tiloja lähdetään sotkemaan epätodennäköisemmin kuin jo valmiiksi sotkuisia.

Julkisen vessan ylläpitäminen on haasteellista nimenomaan ilkivallan takia.

Ari Heikkinen

– Jos menee siistiin vessaa, on korkea kynnys nakata paperia lattialle, Juntunen sanoo.

Kainuulaisen Osuuskauppa Maakunnan toimialajohtaja Arto Mustonen kertoo, että ongelmapaikoissa esimerkiksi WC-tilojen materiaaleja on vaihdettu.

– Kalusteita on vaihdettu muun muassa rosterisiksi (ruostumaton teräs), niin niitä on vaikea saada sotkettua tai särjettyä. Sillä tavalla olemme reagoineet, Mustonen sanoo.

Hanojakin jää käteen

Vuosien varrella huoltoasemayrittäjä Heikki Juntunen on nähnyt kaikenlaista. Hänen mukaansa osa asiakkaista ei pidä yleisestä tilasta huolta. Laitteitakin voidaan käsitellä kovakouraisesti.

– Hanat jäävät käteen ja vessan vetimet irtoavat. Ovia rikotaan ja pönttöjäkin on joskus ollut palasina, Juntunen kertoo.

Juntunenkin arvioi, että kyse on pienestä, marginaalisesta osasta asiakkaita. Suurin osa osaa käyttäytyä hyvin.

Mies menee vessaan Kajaanin Prismassa.
Sotkusta kannattaa ilmoittaa henkilökunnalle.Kimmo Hiltunen / Yle

– Meilläkin käy esimerkiksi viikonloppuisin päivittäin tuhansia ihmisiä vessassa. Jos kaikki olisivat samanlaisia, niin ei sinne sopisi loppupäivästä kukaan. Osa on vain piittaamattomia ja haluaa tehdä tällaista kiusaa, Juntunen sanoo.

Jos sadasta asiakkaasta yksikin heittää paperin korien ohi, on siivoustarve jo olemassa. Yksikään yrittäjä ei voi olla koko ajan vessoja puunaamassa.

– Se on asiakaspalvelun kannalta käyntikortti, että vessojen siisteydestä huolehditaan, sanoo Bensiinikauppiaitten liiton puheenjohtaja Juha Yli-Kesäniemi.

"Ilkivaltaa on jonkin verran"

Myös kunnilla ja kaupungeilla on julkisia WC-tiloja. Niitä on ulkoalueiden lisäksi esimerkiksi kirjastoissa.

Kuntaliitolla ei ole kootusti tietoa aiheesta, mutta soittokierros kainuulaisille kunnille paljastaa, että kuluja tulee siivoamisesta. Ilkivalta on vähäistä.

Papereita vessan roskissa Kajaanin Prismassa.
Julkisessa tilassa tulisi käyttäytyä samalla tavalla kuin kotona.Kimmo Hiltunen / Yle

Esimerkiksi Paltamon kunnassa on kolme vessaa Eino Leinon puistossa ja lisäksi huusseja yleisillä uimarannoilla.

– Aluksi epäilimme, että pysyvätkö ne ehjinä. Vuonna 2016 vessat olivat olleet paikalla vajaan kuukauden, niin yksi pönttö oli jo rikki. Korjaamisen jälkeen ei ole ollut kuitenkaan yhtään enempää siivoa kuin aikaisemmin, sanoo Paltamon rakennusmestari Mervi Kilpeläinen.

Suomussalmen tekninen johtaja Antti Westersund kertoo, että käymälöitä on eri kiinteistöissä ja myös ulkona.

– Ilkivaltaa on jonkin verran. Nuoriso on varmaankin tehnyt graffiteja ja sotkenut väreillä. Ovenkahvoja on jouduttu uusimaan tai vastaavaa. Ei kuitenkaan jatkuvassa määrin, Westersund sanoo.

Voiko vessakäytös muuttua paremmaksi?

Huoltoasemilla käy lisäksi paljon asiakkaita, jotka käyttävät vessaa ilmaiseksi ostamatta mitään. Yli-Kesäniemi pitää WC-tilojen tarjoamista kuitenkin hyvänä asiakaspalveluna. Moni yritys tai julkinen organisaatio onkin todennut, että vessamaksun keräämisestä aiheutuu enemmän vaivaa kuin tuloja.

Kyse on usein yksinkertaisesti yhdestä työn osasta: tavanomaista siivoamisesta ja tarvikkeiden täydentämisestä. Yrittäjät puhuvat myös ammatinvalintakysymyksestä.

– Kuten kaikissa asioissa, niin tässäkin ammatissa on hyvät ja huonot puolet, tiivistää ravintolayrittäjä Ari Heikkinen.

Pisuaareja Kajaanin Prismassa.
Siistissä vessassa on korkeampi kynnys sotkea.Kimmo Hiltunen / Yle

Mikä sitten ratkaisuksi? Kameravalvonta ei luonnollisesti ole mahdollista esimerkiksi ilkivallan osalta.

Kainuulaisen Osuuskauppa Maakunnan toimialajohtaja Arto Mustonen arvioi, että muutosta on jo tapahtunut parempaan suuntaan.

– Moni asiakas ymmärtää, että yleisiä tiloja pitää kohdella samalla tavalla kuin omassakin asunnossa olevia tiloja. Jos sama trendi jatkuu, niin meilläkin on vähemmän siivottavaa ja asiakasviihtyvyys parantuu, Mustonen sanoo.

Yksi ratkaisu onkin yksinkertaisesti muutos käytöskulttuurissa. Se, että julkisten vessojen siisteydestä pidetään huolta. Myös henkilökunnalle voi vinkata, jos käymälät ovat sotkuisia.

– Toivoisin, että huonosti käyttäytyvä porukka oppisi käyttäytymään ja ymmärtäisi, että esimerkiksi WC-pönttöjen potkimisesta tulee kustannuksia. Turhat kustannukset eivät ole hyväksi kenellekään, sanoo ravintolayrittäjä Ari Heikkinen.

Lue lisää:

Ilmainen vessa voi olla valtava kuluerä – "Wc-tilat ovat käyntikortti, pitää olla siistiä"

Vessamaksusta raivoa valtatien varrella – kahvilan kassalla pelätään hädän yllättämiä tankkaajia