Nuoret laskevat marjasatoa tuhannelta tutkimusruudulta: 674 mustikankukkaa tuotti vain 302 raakiletta

Mikäli nuorten tekemistä havainnoista saadaan hyvä aineisto ja menetelmä toimii, voi jatkossa kuka tahansa osallistua marjasadon tieteelliseen tarkkailuun.

marjat
Kerttu Ahlholm tutkimusruudun ääressä
Kerttu Ahlholmilla on vastuullaan 15 neliömetrin kokoista tutkimusruutua kotimetsissään.Tanja Perkkiö / Yle

Suomessa kansalaisten tekemillä luonnonvara-arvioilla on pitkät perinteet ja suuri merkitys. Tavalliset kansalaiset tekevät havaintoja ja laskevat mm. riistaeläimiä ja lintuja. Marjasatoarvioita on tehty jo vuosikymmeniä kansalaishavaintojen turvin.

Luonnonvarakeskus Lukessa kuitenkin huomattiin, että marja-aktiivit vanhenevat ja vähenevät. Apuun valjastettiin tälle satokaudelle 4h-nuoret ja kehitettiin kolmivuotinen DigiMasi (siirryt toiseen palveluun).

Marjasadon havaintoruutu metsässä
Tutkimusruutu on merkitty nurkkatolpilla. Ruutuun ei saa astua, eikä siltä poimia marjoja. Tanja Perkkiö / Yle

Hankkeessa mukana olevat nuoret kirjaavat helposti verkkoon omien tutkimusruutujensa marjojen kukat, raakileet ja kypsät marjat. Näin saadaan satotietoa tuhannelta neliömetrin kokoiselta metsäalueelta kaikkiaan 200 metsiköstä kaikkialta Suomesta. Mustikka- ja puolukkametsiä on ympäri maan, hilla- eli lakkapaikat painottuvat pohjoiseen.

– Nuorten avulla saadaan korvaamatonta tietoa ennusteen laatimiseen. Tämä olisi nykyrahoituksella muuten mahdotonta, sanoo Mikko Kurttila, johtava tutkija Lukesta.

Metsien merkitys puita suurempi

Kurttila toivoo myös, että yleinen marjatietous ja poimiminen lisääntyisi myös nuorten keskuudessa. Eikä sekään haittaa, että nuoret tutustuvat näin tieteelliseen tutkimukseen.

Nuorten avulla saadaan korvaamatonta tietoa ennusteen laatimiseen. Tämä olisi nykyrahoituksella muuten mahdotonta.

Johtava tutkija Mikko Kurttila, Luonnonvarakeskus Luke

Jos satoennusteet (siirryt toiseen palveluun) nuorten avulla tuovat hyvän tuloksen, jokainen suomalainen voi jatkossa osallistua marjasadon arviointiin niin halutetessaan. Se on Luonnonvarakeskus Luken visio.

16-vuotiaalle enolaiselle Kerttu Ahlholmille marjaruutujen tarkkailu ja havainnointi on mukava pieni kesätyö ennen elokuussa alkavia lukio-opintoja.

– Saan tästä muutaman satasen rahaa. Tuskin kuitenkaan jatkan tutkijaksi, Ahlholm sanoo.

Kerttu Ahlholmin muistiinpanot
Kerttu Ahlholmin kesätöiden muistiinpanot. Tanja Perkkiö / Yle

Kerttu Ahlhomilla on tarkkailussaan kolme metsää, joissa kussakin 5 neliömetrin kokoista tutkimusruutua. Ne kattavat kaikki seurattavat, eli mustikka-, puolukka- ja lakkasadot.

Mustikkapaikka on osunut nappiin, vaikka ruudulta numero 1 löytyneet alunperin 674 kukkaa tuottivat lopulta vain 302 raakiletta. Marjat lasketaan vasta kypsinä. Lakkapaikalla sen sijaan kato on ollut lähes täydellinen. Kukista on kehittynyt vain muutama raakile.

Jos 4h-nuorten tutkimusruutuun törmää omalla marjareissullaan, se pitää jättää rauhaan, koskematta ja poimimatta, toivotaan nurkkatolppaan kiinnitetyssä lapussa.