Ihmisruoaksi tarkoitettuja sirkkoja myydään Suomessa nyt keittiösomisteina – kasvattaja pitää tarpeettomana pelleilynä

Espoolainen astronauttikokelas innostui sirkkabisneksestä Mars-valloitusprojektin myötä. Uusi EU-asetus voi tuoda sirkat laillisesti ruokapöytiin jo tammikuussa.

elintarviketeollisuus
sirkkoja kasvatuslaatikossa
Sirkkafarmin sirkat kasvavat 70 litran muovilaatikoissa, yksi laatikko tuottaa 35 päivässä jopa kilon sirkkoja.
Miljoonan sirkan siritys luo tunnelmaa espoolaisessa hyönteistuotantokontissa, jonka tulevaisuus voi olla viranomaisasetusten paineessa vaakalaudalla. Vai onko?

Espoon Otaniemessä Aalto-yliopiston rakennuksien varjostamalla sisäpihalla makaa merikontteja, joita ei käytetä logistiikkatarkoituksiin. Jokaisessa kontissa sirittää sen sijaan miljoona sirkkaa, joita viljellään elintarvikkeiksi.

Entocube sirkkakontti hyönteissyönti
Sirkantuotantokontti on myös liikuteltavissa paikasta toiseen. Muun muassa Helsingin Tukkutorilta sekä Espoon Emma-taidemuseon pihalta löytyy omat kontit.Entocube

Kontit omistaa Entocube-niminen yritys, joka aloitti sirkkatuotannon vuonna 2014.

Nyt yritys on saanut omia sirkkatuotteitaan suomalaisten kauppojen hyllyille myytäväksi. Paketeissa ei kuitenkaan lue elintarvike, vaan keittiösomiste.

Sanamuodon taustalla on EU:n uuselintarvikeasetus, joka määrää kaikki ennen vuotta 1997 EU:n alueella elintarvikkeeksi määrittelemättömät tuotteet tarkastettaviksi ja luvanvaraisiksi, jos niitä halutaan myydä ihmisravinnoksi.

Hyönteistuottajien mukaan kyseessä on raskas ja pitkä lupaprosessi.

Asetus jättää tulkinnan varaa.

Hyönteisiä voi käytännössä myydä elintarvikkeina, jos ne tarjotaan kokonaisia eläiminä. Poikkeusmyyntilupa vaatii kuitenkin maan viranomaisten hyväksynnän.

sirkkoja myyntipakkauksissa
Viranomaiset puuttuivat sirkkatuotteen pakkausmerkintään, koska keittiösomistessa ei saa olla viittauksia ravintoarvoihin tai muuta elintarvikkeeseen viittaavaa. Vasemmalla vanha pakkaus. Oikealla uusi, jonka etiketissä ravintoarvoviittaukset on korvattu runolla.Antti Kolppo / Yle

Kuusi EU-maata, Hollanti, Belgia, Ranska, Iso-Britannia, Itävalta ja Tanska ovat tulkinneet asetusta omalla tavallaan, ja näiden maiden alueilla paikalliset hyönteistuottajat saavat myydä kokonaisia hyönteisiä elintarvikkeina.

Entocuben perustaja Robert Nemlander kokee sirkkatuotteitten määrittelyn keittiösomisteiksi tarpeettomana pelleilynä ja toivoo, että Suomikin seuraisi kuuden EU-jäsenmaan esimerkkiä.

– Kaivamme omaa kuoppaa koko ajan. Kansallinen lupa hyönteistuotteiden myynnille olisi pitänyt tehdä jo. Meillä on valmiit dokumenttipohjat muilta mailta. Viranomaisten allekirjoitus vain puuttuu.

Robert Nemlander, Entocube
Robert Nemlander tuotantokontissa, jossa voi kasvattaa noin miljoona sirkkaa.Antti Kolppo / Yle

Kikkailulle loppu vuodenvaihteessa

Tammikuussa 2018 astuu voimaan EU:n uusi elintarvikeasetus, jonka on tarkoitus selkeyttää ja keventää lupaprosessia myös hyönteiselintarvikkeiden osalta.

Asetuksen on määrä muuttaa sanamuotoja siten, että hyönteisten myynti tulee luvanvaraiseksi kaikissa EU-maissa.

Tämän myötä poikkeuksen tehneet kuusi maata joutuvat myös lopettamaan hyönteistuotteiden sietämisen omilla sisämarkkinoillaan, kertoo Maa- ja metsätalousministeriön kaupallinen neuvos Leena Mannonen.

sirkkoja ja suolapähkinöitä
Keittiösomiste kauneimillaan: kuivattuja sirkkoja ja suolapähkinöitä.Antti Kolppo / Yle

Kaksi väylää hyönteistuotteiden laillistumiselle

Tuleva uuselintarvikeasetus tarjoaa paremman mahdollisuuden tuoda hyönteistuotteet laillisesti myyntiin koko EU-alueella.

– Hyönteisiä voidaan tuoda myyntiin EU:n ulkopuolisista maista, jos osoitetaan, että kyseinen elintarvike on ollut perinteisesti käytössä jossain päin maailmaa, Mannonen sanoo.

Voileipäkakku on mielestäni rikos ihmiskuntaa kohtaan, mutta se ei ole syy kieltää sitä lailla.

Robert Nemlander

Tuontiluvan myöntäminen antaisi mille tahansa EU-alueella toimivalle hyönteistuottajalle vapauden valmistaa ja myydä laillisesti vastaavaa tuotetta.

Toinen mahdollisuus hyönteiselintarvikkeiden leviämiseen on hakea EU:lta lupaa tuotteen myymiseen. Luvan edellytyksenä on kerätä tarpeeksi tietoa raaka-aineesta ja tuotantotavoista sekä osoittaa, että tuote on varmasti turvallinen kuluttajien syötäväksi.

Viranomaisella ja hyönteistuottajalla eriävät näkemykset

Entocuben Nemlanderin mielestä lupaprosessin läpivieminen ei tule merkittävästi helpottumaan uuden EU-asetuksen myötä.

– Yksi lupa voi maksaa jopa 300 000 euroa ja lupaprosessissa voi mennä 18 kuukautta. Se ei ole mikään yksinkertainen prosessi, eikä lupa tule automaattisesti heltiämään.

Robert Nemlander, Entocube
Robert Nemlander tarkastaa sirkkojen kasvatuslaatikoita tuotantokontissa.Antti Kolppo / Yle

Maa- ja metsätalousministeriön Mannonen muistuttaa, että itse lupahakemus ei maksa mitään.

– Mitään 300 000 euron hintalappua luvalle ei virallisesti ole olemassa. Tänä päivänä kulut koostuvat lähinnä siitä, miten tuottajat keräävät riittävästi tietoa ja näyttöä elintarvikkeen turvallisuuden todentamiseksi.

Sen jälkeen paikalliset viranomaiset saattavat laskuttaa EU-maasta riippuen lupaprosessin eteenpäin viemisestä.

Tarvitsemme ainoastaan allekirjoituksen lupalappuun, jonka jälkeen olemme valmiit valloittamaan maailman.

Robert Nemlander

Mannonen peräänkuuluttaa tuottajien joukkovoimaa lupien laatimisessa. EU-alueen hyönteistuottajilla on yhteenliittymiä, joiden kautta lupaprosessia olisi viemässä läpi useampi taho.

Nemlanderille yhteenliittymä ei näyttäydy kuitenkaan valoisana vaihtoehtona.

– Euroopassa on kaksi hyönteisalan etujärjestöä, joista kumpikaan ei ole valmis hakemaan elintarvikelupaa, koska hakuprosessi on liian monimutkainen ja kallis.

sirkkoja kasvatuslaatikossa
Eläviä sirkkoja tuotantolaatikossa, jossa tarjolla vettä, ruokaa sekä piiloutumispaikkoja.Antti Kolppo / Yle

Nemlander penää viranomaisilta kansallisen tason päätöstä, koska kaikki valmiudet sirkkatuotteiden kokonaisvaltaiseen myymiseen löytyy jo Suomesta.

– Meillä on pitkä lista sirkkatuottajia, teknologiayrityksiä sekä firmoja, jotka tekevät niistä tuotteita. Meillä on isot kauppaketjut, jotka ovat valmiita myymään heti, kun laki sallii. Tarvitsemme ainoastaan allekirjoituksen lupalappuun, jonka jälkeen olemme valmiit valloittamaan maailman.

Astronauttikokelaasta sirkkafarmariksi

Georakentamisen diplomi-insinööriksi opiskellut Robert Nemlander innostui hyönteistuotannosta ollessaan astronauttikokelaana Mars One (siirryt toiseen palveluun):ssa.

Kyseessä oli hollantilaisen liikemiehen, Bas Lansdorpin alulle panema hanke asuttaa punainen planeetta. Marsiin lähetetyt astronautit asuisivat siellä elämänsä loppuun asti, mihin Robertkin oli valmistautunut.

– Pitäähän sitä elämäänsä jollekin elää, sanoo Nemlander

Hyönteisiin liittyy pieni allergiapotentiaali joillekin kuluttajaryhmille, joka meidän pitää pystyä tunnistaa ennen tuotteen saattamista markkinoille.

Leena Mannonen

Nemlander valittiin 200 000 hakijasta tuhannen jatkoon päässeen joukkoon, josta lopulta valittaisiin 40 sopivinta hakijaa yhdensuuntaiselle matkalle Marsiin.

Innostus kuitenkin laantui, kun Nemlander menetti uskon Mars Onen luotettavuuteen projektin toteuttajana.

Tyhjin käsin Nemlander ei joutunut kuitenkaan jättämään avaruusprojektia.

sirkkojen hoitaja ruokii sirkkoja.
Sirkkaviljelyssä ihanteellisen kasvuolosuhteen luomisen lisäksi on tärkeää ylläpitää tuotannon puhtautta ja hygieenisyyttä. Kuvassa sirkkamestari Le Son Huynh.Antti Kolppo / Yle

Koulutusohjelmassa käsiteltiin Marsin miehittämistä, ja yksi suurimmista haasteista oli kestävä ruoantuotanto. Hyönteiset olivat puuttuva palanen omavaraisen ruoantuotantojärjestelmän kehittämisessä avaruuteen.

– Siellä olisi kasviviljelmiä, joita sekä astronautit että sirkat käyttäisivät ravintonaan. Sirkat söisivät kasvien ylijäämäosia ja tuottaisivat astronauteille tarvittavaa proteiinia. Sirkkojen eritteet kävisivät taas lannoitteina kasviviljelmille.

Tästä inspiroituneena Nemlander kumppaneineen päätti perustaa firman, joka lähtisi ratkomaan maailman isoja ongelmia, kuten ilmastonmuutosta ja nälänhätää hyönteistuotannon avulla.

Kehitysmäärärahaleikkaukset torppasivat alkuperäisen liikeidean

Aluksi Entocuben idea oli tuottaa hyönteistuotantolaitoksia esimerkiksi pakolaisleireihin maailman kuiville alueille, joissa on paljon suita ruokittavana, mutta hankala tuottaa ravitsevaa ruokaa.

– Tarjosimme ideaa kehitysapujärjestöille, mutta hallituksen kehitysmäärärahaleikkaukset lopettivat kaikkien uusien projektien aloittamisen, ja yhteistyö järjestöjen kanssa kariutui, kertoo Nemlander.

sirkkoja purkissa
Purkissa on 2000 hyönteisen lisäksi tarvittavat aineosat välipalagranolaa varten.Antti Kolppo / Yle

Vastaisku sai espoolaisyrittäjät muuttamaan liikeideaansa ja pohtimaan kestävää liiketoimintamallia, joka Nemlanderin mukaan piti perustua vapaisiin markkinoihin.

Nykyään Entocube tuottaa konteissaan kuivattua sirkkaa ja myy sitä erilaisina paketteina.

Yrityksen sirkkapussit ja -purkit ovat jo levinneet parinkymmenen vähittäiskaupan myyntiin, minkä lisäksi yrityksellä on oma nettikauppa.

Hyönteisten syöminen on turvallista

Uusien elintarvikkeiden kohdalla monia pohdituttaa tuotteen turvallisuus ja mahdolliset terveydelliset haittavaikutukset.

Nemlander muistuttaa, että sirkkoja on syöty pitkin maailman historian ja ne ovat perusruokaa miljoonille ihmisille esimerkiksi Kaakkois-Aasian maissa.

Sirkkoja myyntipakkauksissa
Tällaisissa pakkauksissa Entocuben ensimmäiset sirkat myytiin. Yrityksen operatiivisen johtajan Otto Palosen mukaan maailmalla sirkkoja myydään usein niin sanotulla pelkokerroin-efektillä, jossa kuluttajaa haastetaan maistamaan hyönteistä. Palosen mukaan se on huono tapa, sillä silloin sirkoista tehdään lähtökohtaisesti jotain ällöttävää, eikä kuluttaja todennäköisesti ota sirkkasyöntiä tavaksi.Antti Kolppo / Yle

Nemlander vakuuttaa, että heidän konteissaan sirkkojen puhtaaseen tuotantoon on panostettu.

– Jos tässä vaiheessa alan kasvua jollekin kuluttajalle tulisi sirkoistamme ruokamyrkytysoireita tai allergisia reaktioita, se olisi katastrofi koko alalle.

Maa- ja metsätalousministeriön Mannonen ei myöskään näe, että yleisimmin ravintona käytetyistä hyönteisistä koituisi turvallisuusongelmia.

– En näe hyönteisravinnossa suuria riskejä, jos raaka-aineen käsittely ja tuotantotavat ovat kunnossa. Hyönteisiin liittyy pieni allergiapotentiaali joillekin kuluttajaryhmille, joka meidän pitää pystyä tunnistaa ennen tuotteen saattamista markkinoille.

“Nam, nam!” vai “Hyi olkoon!”

Yleisin kynnys hyönteissyönnin suhteen liittyy henkiseen kanttiin. Länsimaalaiseen ruokavalioon tottuneelle kitiiniset, siivekkäät pörriäiset eivät ilman harkintaa rousku hampaiden välissä.

Nemlander muistuttaa, että yhden herkku voi olla toisen kauhistus.

– On ihan normaali reaktio suhtautua sirkkojen syöntiin epäilevästi. Voileipäkakku on mielestäni rikos ihmiskuntaa kohtaan, mutta se ei ole syy kieltää sitä lailla.