1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Työvoimatutkimus

Ihmetteletkö miksi eri työttömyystilastoissa on jatkuvasti toisistaan poikkeavat luvut? – Näillä tiedoilla asia selittyy

Suomessa sekä Tilastokeskus että Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat säännöllisesti tilastoja työllisyystilanteesta. Ministeriö maalaa työttömyydestä jatkuvasti synkempää kuvaa.

Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP

Työ- ja elinkeinoministeriön vuosikeskiarvot työttömien määrästä ovat olleet ainakin 1990-luvun lopulta selvästi korkeammat kuin Tilastokeskusen julkaisemat määrät. Ero on ollut suurimmillaan sadan tuhannen työttömän luokkaa.

Viimeiseksi julkaistuissa tämän vuoden kesäkuun luvuissa työttömiä työnhakijoita on ministeriön mukaan 320 000 ja Tilastokeskuksen mukaan työttömiä on 250 000.

Miten ihmeessä? Oikeastaan perusselitys on ihan helppo.

Kyseessä on kaksi erilaista tilastoa

Tilastokeskus tekee kansainvälisesti vertailukelpoista työvoimatutkimusta, jossa esimerkiksi työttömän ja työllisen henkilön määritelmät noudattavat YK:n työjärjestö ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin asetuksia.

Ministeriön tilasto on nimeltäänkin työnvälitystilasto, jossa työttömiksi katsotaan TE-toimistossa työnhakijoiksi rekisteröityneet pääsääntöisesti työttömät henkilöt.

Tilastojen käyttämät termitkin kuvaavat eroa. Ministeriö käyttää termiä työtön työnhakija ja Tilastokeskus termiä työtön.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työttömän määritelmä on tiukempi kuin ministeriön työnvälitystilastossa, ja nimenomaan tämä selittää suuret erot tilastoissa ilmoitetuissa työttömyysluvuissa.  Tilastokeskuksen työttömyysluvuista passiiviset työnhakijat tippuvat pois.

Tilastokeskuksen määritelmä edellyttää työttömältä aktiivisuutta työnhaussa

Tilastokeskuksen tutkimuksessa työttömältä edellytetään aktiivisuutta työn etsimisessä ja mahdollisuutta ottaa työ vastaan lyhyen ajan kuluessa.

Tilastokeskuksen tutkimus tehdään haastattelututkimuksena, jossa haastatellaan kerran kuussa 12 000:ta satunnaisesti valittua henkilöä. Työttömäksi luokitellaan pääsääntöisesti henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä viimeisten neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Vähänkin tutkimusviikolla työtä tehnyt on työvoimatutkimuksessa aina työllinen.

Tilastokeskuksen ja ministeriön tilastot poikkeavat toisistaan paitsi luvuiltaan myös käyttötarkoituksiltaan. Tilastokeskuksen tilaston tarkoitus on kuvata työttömyyden lisäksi myös työvoiman kysyntää ja tarjontaa sekä tuottaa aineistoa kansainväliseen vertailuun.

Ministeriön tilasto luo kuvaa työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin osallistuneista henkilöistä, ja se tarjoaa aineistoa työ- ja elinkeinohallinnon toiminnan kansalliseen seurantaan.

Tilastokeskuksen mukaan hallinnollisiin lähteisiin perustuvia työttömyyslukuja tuotetaan myös monissa muissa maissa, ja Suomen tapaan niissäkin erot kansainvälisillä mittareilla tuotettuihin työvoimatutkimuksen lukuihin ovat usein suuria.