Marjamyyjien uhkakuva: Kiinalaiset tulevat poimimaan Suomen marjat ja kaappaavat koko bisneksen

Ukrainalaiset, venäläiset ja kiinalaiset firmat ovat yrittäneet tuoda Suomeen omia marjanpoimijoitaan. Toistaiseksi marjabisnes on ollut suomalaisten käsissä.

marjanpoiminta
Mansikka kypsyy Mattilan luomutilalla Nurmijärvellä.
Tuomo Björksten/Yle

Siitä on jo jonkin aikaa, kun kiinalaiset kiersivät Suomea mielessään valtavan hyvä idea.

Heillä olisi paljon halpaa työvoimaa. Eivätkö kiinalaiset voisi tulla Suomeen keräämään mustikoita ja puolukoita?

Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio tapasi kiinalaisia, omien sanojensa mukaan useiden sikäläisten yritysten edustajia, ja arvelee, että heillä oli mielessään ottaa haltuun koko toimitusketju suomalaisesta metsästä Aasian markkinoille. Suomalaisten yritysten väliporrasta ei tarvittaisi mihinkään.

Kiinalaiset anoivat lupaa tuoda vuokratyöntekijöitä myös mansikkapelloille. Osa porukasta olisi puhunut englantia, mutta suurin osa olisi ollut ummikoita.

Nykyisin poiminta on täysin mansikkatilojen itsensä organisoimaa. Työhön maatilat palkkaavat pääosin ukrainalaisia, joista heistäkään moni ei puhu englantia.

Kiinalaiset eivät saaneet lupaa tuoda työntekijöitä Suomeen.

"Viisumien määrää rajoitettu"

Myös Venäjältä ja Ukrainasta on tullut kyselyitä tai keskustelunavauksia vastaavista kuvioista, kertovat lähteet maa- ja metsätalousministeriössä ja ulkoministeriössä.

Hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Timo Täyrynen ulkoministeriöstä vahvistaa, että yksikään ulkomainen vuokratyöfirma ei saa lupaa tuoda Suomeen marjanpoimijoita. Syy on pelossa, että ulkomainen yritys jättäisi osan tai kaikki työnantajavelvoitteet hoitamatta.

– Olemme joutuneet rajoittamaan viisumien määrää, jotta tämä ei menisi ihan villiksi, Timo Täyrynen.

Viisumi tarvitaan vain Schengen-alueen ulkopuolelta. Kukaan ei kysyisi mitään, jos ukrainalainen yritys toisi Suomeen vaikkapa puolalaisia marjanpoimijoita. Puola kuuluu Schengeniin.

Eikä mikään estä kiinalaisia perustamasta Suomeen alan yritystä.

– Jokamiehenoikeuksiin liittyy potentiaalinen ongelma, sanoo Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Veli-Pekka Talvela.

– On vain ajan kysymys, milloin joku ulkomainen yritys tuo kerääjät tullessaan. Kerääjät myyvät marjasaaliin verottomana eteenpäin. Suomeen ei jää tuloja, Talvela jatkaa.

Suomi jää jalkoihin

Peloista huolimatta Suomi ei välttämättä ole ulkomaiselle yritykselle kaikkein kiinnostavin toiminta-alue. Marjasato vaihtelee rajusti.

Arktiset aromit ry:n Moisio naurahtaa, että eräilläkin messuilla kiinalaisyritykset ilmoittivat, että ne eivät tee kauppaa kuin sellaisten suomalaisyritysten kanssa, joiden liikevaihto on vähintään kymmenen miljoonaa euroa vuodessa.

Harva marjayritys yltää noin suuriin lukuihin.

Yle vertaili thaimaalaisia marjanpoimijoita hyödyntävien yritysten tilinpäätöksiä. Metsämarja-ala työllistää Suomessa 2 200 henkilöä vuosittain – luku ei sisällä thaimaalaisia marjanpoimijoita, joita on myös tuhansia.

Kunnon tulosta marja-alalla on vaikea tehdä useita vuosia putkeen. Neljästätoista vertaillusta yrityksestä vain pari pientä yritystä oli kyennyt tuottamaan hyvää voittoa useana viime vuonna. Muiden yritysten kohdalla voitto oli joko hyvin niukkaa tai tulos oli välillä sukeltanut pahasti.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Kalevalan marjan tilinpäätöksestä vuodelta 2013 Yle sai hyvin tarkkoja tietoja marjabisneksen arjesta.

Yhtiö myi marjoja 733 000 eurolla, mutta maksoi niistä kerääjille 492 000 euroa. Jokaista kerääjille maksettua euroa kohti yritys sai siis 1,5 euroa tuloa. Pelkkään autojen bensaan kului 40 000 euroa vuodessa. Tuona vuonna yhtiö jäi 53 000 euroa plussalle.

Seuraavana vuonna voittoa kertyi enää vajaat 10 000 euroa yli 800 000 euron liikevaihdolla.

Yleisesti ottaen marjayritysten liikevaihto on kasvanut koko ajan muutamana viime vuonna.

– Kun tulee vuosi, jolloin mustikkaa on hyvin runsaasti saatavilla kaikkialla, yritykset tekevät tappiota, koska hinta romahtaa, Simo Moisio sanoo.

Mustikkamarkkinoita hallitsee tällä hetkellä viljelty pensasmustikka, jota tuotetaan Pohjois-Amerikassa Arktisten aromien mukaan 500 miljoonaa kiloa vuodessa. Suomesta vietiin vuosina 2015–2016 ulkomaille keskimäärin viisi miljoonaa kiloa mustikkaa (siirryt toiseen palveluun) vuodessa. Amerikkalaisten tuotanto on siis satakertaista. Pensasmustikan tuotanto on myös tasalaatuista, suuria heilahteluita ei tule.

Suomessa joudutaan huonona marjavuonna myymään ei-oota. Se on kiusallista, jos Aasiasta on juuri saatu houkuteltua isoja asiakkaita.

– On pikkuisen hankaluuksia saavuttaa omaa brändiä, Simo Moisio sanoo.

Lue myös:

Thaimaalainen mustikanpoimija tienaa 5–7 e/h, ukrainalainen mansikanpoimija tuplasti