Mölsä: Lainvalmistelu vaatii selkärankaa – virkamiehen on suojeltava ministeriään emämunauksilta

Jos ministeri hourailee tahtotilojensa kanssa, virkamiehen on uskallettava puhua hänelle järkeä, kirjoittaa Yle Uutisten oikeustoimittaja Ari Mölsä blogissaan.

Suomen laki
Ari Mölsä
Yle Uutisgrafiikka

Pääministeri Juha Sipilän hallitus on johtanut Suomea nyt runsaat kaksi vuotta.

Politiikan prosessikaavio puskee hallitusohjelmaan kirjattuja hankkeita ulos tasaiseen tahtiin.

Osa hallituksen lakiluonnoksista ei kuitenkaan ole kestänyt kriittistä oikeudellista tarkastelua. Lakiviritelmiä on vedetty takaisin häpeällisen paljon.Erityisen rumaa jälkeä nähtiin eduskunnan perustuslakivaliokuntaan kaatuneessa soten yhtiöittämispakkoesityksessä.

Hallitus on takonut päätään toistuvasti samaan seinään. Tuo seinä on Suomen perustuslaki.

On häkellyttävää, että edes akateemisen koulutuksen saaneet ministerit eivät näytä tietävän mikä on oikeusjärjestys.

Oikeusjärjestys on erilaisten oikeudellisten normien muodostama hierarkkinen kokonaisuus. Asetus ei saa olla ristiriidassa lain kanssa. Laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Suomen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa.

Lakeja saa – ja pitääkin – uudistaa, mutta sen on tapahduttava perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten raameissa.

Ministereitä tulee ja menee. Jonkun heitäkin on kasvatettava.

Kansliapäälliköt ja osastopäälliköt siellä ministeriöissä, hoi!

Jos ministeri, poliittinen pomonne, on ulalla, teidän on puhuttava hänelle järkeä. Ministereitä tulee ja menee. Jonkun heitäkin on kasvatettava.

Itseään kunnioittava virkamies ei päästä käsistään sekundaa. Viisas virkamies suojelee ministeriään myös häpeältä, eduskunnan perustuslakivaliokunnan kyykytykseltä.

Vahva virkamieskunta on merkki valtionhallinnon vakaudesta ja sen työn jatkuvuudesta. Suurin vastuu lakien laadukkaasta valmistelusta on ministeriöiden johtavilla virkamiehillä, viime kädessä kansliapäälliköillä.

Suomessa on 12 ministeriötä, ja niissä 12 kansliapäällikköä. Osastopäällikköjä ministeriöissä on 60.

Yksittäinen lainvalmisteluvirkamies, ihmisparka, kirjoittaa tietysti sitä mitä käsketään.

Poliitikkojen mahtipontiset lakihankkeet ja niiden kireät aikataulut ovat ajaneet useita pykälänkirjoittajia hermoromahduksen partaalle.

Vikkelimmät maakunta- ja sote-valmisteluun osallistuneet virkamiehet ovat jo jättäneet tuuliajolla olevan laivan, hakeutuneet toisiin virkoihin.

Sote: Tällaista ihmiskoetta ei lainvalmistelussa ole ennen nähty.

Sote-lakien sorvaajat, yksinäiset tinasotamiehet, ansaitsevat nyt kaiken henkisen tukemme. Tällaista ihmiskoetta ei suomalaisessa lainvalmistelussa ole ennen nähty.

Ei ole mitään uutta auringon alla. Valtapoliitikkojen kärkihankkeet ovat karahtaneet kiville tämän tästä.

Maaliskuussa 2015 pääministeri Stubbin hallituksen sote-sommitelmat kaatuivat myös perustuslakiin, sen kunnallista ja alueellista itsehallintoa koskevaan pykälään.

Stubbin edeltäjän, pääministeri Kataisen, suuri kuntarakenne- ja sote-remontti luhistui sekin pitkän vaappumisen jälkeen.

Ilman lakikirjaako tätä valtakuntaa pitäisi johtaa?

Elokuussa 2013 Katainen ärähti (siirryt toiseen palveluun), että poliittiset päätökset käyvät mahdottomiksi koska ”muutosta johdetaan lakikirja kädessä”.

Ilman lakikirjaako tätä valtakuntaa pitäisi johtaa? Hallitusvalta ilman lakikirjaa on mielivaltaa.

Poliittisella ohjauksella on rajansa. Virkamies työskentelee perustuslakiin kirjatun virkavastuun velvoituksin.

Myös lakien valmistelussa on noudatettava lakia. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Harva virkamies rettelöi valtioneuvoston edessä, vaikka syytä siihen voisikin olla.

Raskaan sarjan virkamiehen selkäranka pysyy suorana myös poliittisissa myrskyissä.

Ari Mölsä

Kirjoittaja on Yle Uutisten oikeustoimittaja. Hän on seurannut suomalaista oikeuselämää työkseen 33 vuotta. Koulutukseltaan hän on varatuomari.