Kertakäyttökulttuuri käy kalliiksi kuluttajalle ja luonnolle – Elektroniikan korjaus maksaa usein saman kuin uusi

Laitteiden laatu on usein huono, mutta niiden korjaaminen saattaa tulla jopa kalliimmaksi kuin uuden ostaminen. Moni kuluttaja ostaakin pikkuvikaisen laitteen tilalle mielummin uuden.

kestävä kehitys
Rikkoutunut älypuhelin.
Useat vuokranantajat vaativat, että vuokralainen ottaa kotivakuutuksen.AOP

OuluKun kauppoihin tulee myyntiin uusi älypuhelinmalli tai jos vanha televisio alkaa tuntumaan liian pieneltä, ryntää moni ihminen ostoksille. Siitäkin huolimatta, että vanha on täysin käyttökelpoinen.

Uusien trendien perässä kulkemisen lisäksi uusia koneita ostetaan tietysti silloin, kun vanha menee rikki. Usein laite voi olla korjattavissa, mutta uuden hankkiminen saattaa tuntua paremmalta vaihtoehdolta.

Oulun jätehuollon tiedottaja Anne-Maria Vesa
Anne-Maria Vesa sanoo, että kuluttajien tulisi tehdä enemmän harkittuja ostopäätöksiä. Elisa Kinnunen / Yle

Oulun jätehuollon tiedottaja Anne-Maria Vesa ymmärtää kuluttajan ajattelutapaa. Huoltaminen on useimmiten miltei samanhintaista kuin uuden hankkiminen.

– Sen lisäksi osa laitteista on rakennettu niin, että niitä ei voi purkaa osiin ja korjata itse.

Tällainen kuluttaminen käy pitkässä juoksussa niin itse kuluttajan kuin luontoäidinkin kukkarolle.

WWF:n tiedotteen mukaan suomalaisten ylikulutuspäivä oli tänä vuonna 3. huhtikuuta (siirryt toiseen palveluun). Se tarkoittaa sitä, että suomalaiset kuluttivat reilussa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi.

– Kertakäyttökulttuuri vaikuttaa siihen, että me käytämme yhä enemmän raaka-aineita ja kulutamme yhä enemmän energiaa ja meidän hiilijalanjälkemme kasvaa.

Vesa painottaakin sitä, että kulutustottumuksia tulisi miettiä tarkemmin.

– Ihmisten tulisi tehdä harkittuja ostopäätöksiä ja tutustua tuotteisiin kunnolla. Eri vaihtoehtoihin, materiaaleihin ja tuotteen ominaisuuksiin olisi hyvä perehtyä vaikkapa myyjän avulla.

Kierrätyskyltti
Suomalaiset kuluttivat kolmessa kuukaudessa koko vuoden luonnonvarat.Elisa Kinnunen / Yle

Usein ihmiset ostavat myös sellaisia työkaluja, joita käytetään vain muutaman kerran vuodessa, kuten esimerkiksi sähköporakone. Vesan mielestä olisikin järkevää ostaa sellaiset laitteet esimerkiksi yhdessä ystävän tai sukulaisen kanssa.

– Meidän pitäisi muistaa, että kaikki kaupasta ostettu tavara on jonakin päivänä jätettä. Ja kuluttajat ovat myös välillisesti vastuussa tuotteiden valmistuksesta. Valmistuksesta tulevista jätteistä, logistiikasta. Kaikki kuluttaa maapalloa jollakin tavalla.

Kierrätysmahdollisuuksia paljon

Vialliset sähkölaitteet voi viedä useaan eri paikkaan. Suurimmissa päivittäistavarakaupoissa löytyy keräyspisteitä, ja kaupungin jätteiden lajittelupisteelle voi viedä niin pienelektroniikkaa kuin suuria kodinkoneitakin.

Kummatkin vaihtoehdot ovat kuluttajille ilmaisia, koska elektroniikkatuotteiden myyntihinnassa on otettu huomioon kierrätysmaksu.

– Mitä tulee tällaiseen sähkö- ja elektroniikkalaitteisiin, niin Oulun jätehuolto otti viime vuonna vastaan kaikissa toimipisteissään 1 665 tonnia jätettä, Vesa kertoo.

Kaksi naista kierrätypisteellä.
Elektroniikkaromun vieminen kierrätykseen on kuluttajille ilmaista. Elisa Kinnunen / Yle

Ehjälle tavaralle on luonnollisesti vielä enemmän kierrätysmahdollisuuksia. Suomen Punaisen Ristin kierrätystavaratalo Kontin Kontti-päällikkö Vuokko Ryytty kertoo, että lahjoitusmäärät ovat kasvaneet viime vuosien aikana ja etenkin tekstiilejä lahjoitetaan erittäin paljon.

– Meille tulee paljon jopa hintalapullisia tuotteita, jotka on ostettu vaikka alennusmyynneistä ja jotka eivät oleetkaan mieluisia. Onneksi ne tuodaankin meille, niin tuotteelle jää enemmän käyttöikää.

Noin 30 prosenttia lahjoituksista on Ryytyn mukaan sellaista tavaraa, jota Kontti ei voi laittaa myyntiin, vaan se menee suoraan kierrätykseen tai jätteeksi. Tällaisia ovat esimerkiksi rikkinäiset tai huonokuntoiset tuotteet.

Meille tulee paljon jopa hintalapullisia tuotteita, jotka on ostettu vaikka alennusmyynneistä ja jotka eivät oleetkaan mieluisia.

Vuokko Ryytty

Ryytyn mielestä osa lahjoittajista saattaa ajatella, että huonokuntoisen tavaran lahjoittaminen on helpoin vaihtoehto päästä eroon itselle tarpeettomista rojuista.

– Se on omantunnonkysymys, miten sen jätteen kanssa toimitaan.

– Toivoisin ihmisiltä sellaista ajattelun muutosta, jotta ne oikeat tuotteet päätyisivät oikeaan paikkaan kierrätyksessä. Ja että jätetavara menisi ihan jonnekin muualle kuin meille lahjoituksena.

Tuottajat vastuuseen

Monien kuluttajien päänvaivana on myös tuotteiden kestämättömyys. Tämänhetkiseen kertakäyttökulttuuriin kuuluu vahvasti liukuhihnatuotanto, jossa tavaroita tehdään huonolaatuisista raaka-aineista.

Kyltti kierrätyspisteellä.
Oulussa muun muassa Ruskon kierrätyspisteelle voi viedä elektroniikkajätettä. Elisa Kinnunen / Yle

Anne-Maria Vesa sanoo, että laadukkaista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden ostamisen lisäksi tulisi kuluttajien vaatia tuottajilta enemmän.

– Jos me kuluttajat vaatisimme kestävistä materiaaleista valmistettuja tuotteita, jotka kestävät kulutusta, niin tuottajapuolella voisi tapahtua muutosta.

Jos tuote rikkoutuu takuuajan puitteissa tai nopeammin, kuin sen kohtuullinen käyttöikä edellyttää, suosittelee Vesa palauttamaan sen ja vaatimaan hyvitystä.

Bulkkituotanto luo ihan hirveästi tekstiilijätettä.

Sanna Savolainen

Etenkin elektroniikkalaitteiden käyttöikää pienentää myös se, että niitä on usein mahdotonta kuluttajan korjata tai vaihtaa osia itse. Esimerkiksi useat älypuhelimet on rakennettu niin, että akun vaihto ilman ammattilaista on mahdotonta.

Kierrätykseen viety mikro
Nykytuotteet on usein rakennettu niin, että rikkinäisten osien vaihtamien itse on mahdotonta. Elisa Kinnunen / Yle

Elektroniikka ja kodinkonekorjaajien joukko on koko ajan pienempi. Tarvetta palveluille taatusti olisi, mutta Oulun kestävän kehityksen keskuksen työnohjaaja Sanna Savolaisen mielestä palvelut koetaan usein kalliiksi.

– Työn hinta on pakko pitää korkealla, jotta jäisi itselleenkin jotain käteen. Ja on hankalaa ryhtyä esimerkiksi osa-aikaiseksi yrittäjäksi, kun reunaehdot ovat niin haastavia, ettei monikaan jaksa perehtyä siihen liittyvään byrokratiaan.

Puoli vuotta vanha ei kelpaa

Tekstiilijäte huolestuttaa kuitenkin Savolaista eniten. Hän kertoo, että kestävän kehityksen keskus on muun muassa pitänyt erilaisia tempauspäiviä, joissa he ovat lahjoittaneet vaatteita eteenpäin. Mutta edes ilmaiseksi ei kaikkia vaatteita saa hänen mukaansa menemään.

– Muoti tulee ja muoti menee, ja jos on vaikka puoli vuotta vanha vaate, niin ei se kelpaa. Tällainen bulkkituotanto luo ihan hirveästi tekstiilijätettä.

Kestävyys ja ajattomuus ovat Savolaisen mielestä asioita, joihin jokaisen tulisi kiinnittää huomiota kulutustottumuksissaan.

– Ei pitäisi kulkea vain muodin perässä. Se on myös tärkeää, että viedään itselle käyttämättömäksi jääneet tavarat ja vaatteet eteenpäin.