Koe uusi yle.fi

Tutkija vaikuttui harvinaisesta videosta: Mökkipihan riistakamera tallensi, kuinka jänisemo tuli imettämään poikasiaan minuutilleen joka yö

Minuutin tarkasti joka yö poikasiaan imettämään saapunut jänisemo ihmetytti torniolaisella mökkipihalla. Tutkijan mukaan eläinten ajantajua ei kannata aliarvioida.

jänikset
metsäjänis imettää

Tornion Pukulmissa Juha Räätäri kuvasi mökkipihallaan riistakameralla videon, jossa metsäjänisemo imettää neljää poikastaan. Näin tapahtui ainakin viikon verran joka yö ennen kello yhtä tismalleen samaan aikaan ja samassa paikassa. Jänis oli tehnyt poikaset mökin portaiden alle ja ne olivat pyörineet alkukesän pihapiirissä.

– Eräänä iltana katsoin, kun poikaset kerääntyivät yhteen ryppääseen ja hetken päästä emo saapui poikasten luokse. Imetys kesti alle minuutin ja sen jälkeen emo loikki takaisin metsään, Räätäri kertoo.

Räätäri arvelee, että jänikset tulivat paikalle vuorokauden pimeimpänä hetkenä, jolloin poikaset ovat mahdollisesti turvassa pedoilta.

– Jänisten kokoontumisesta olisi melkein voinut tarkistaa kellon, sillä ne tulivat aina samaan aikaan paikalle, Räätäri naurahtaa.

metsäjänis kesäturkissa
Jari Flinck / Yle

Ajan ja paikan taju on elintärkeää

Oulun yliopiston eläinfysiologian professori Esa Hohtola vahvistaa, että ajan ja paikan taju on erittäin tärkeää eläimille muun muassa pedoilta suojautumisessa, ravinnon hankinnassa ja lisääntymisessä. Usein eläimet ovatkin erittäin säntillisiä tietyissä asioissa.

– Vaikka jänisten biologista kelloa ei ole erityisesti tutkittu, kaikilla eläimillä on sisäinen kello, jonka vuorokauden pituus on noin 24 tuntia. Ulkoinen valon vaihtelu sitten tahdistaa kellon tarkalleen 24 tuntiin, Hohtola kertoo.

Tieto valon vaihteluista siirtyy näköhermoja pitkin aivoihin, joissa se tahdistaa sisäistä kelloa. Pimeys saa puolestaan aikaan nukahtamisvalmiutta lisäävän niin sanotun pimeähormonin eli melatoniinin erittymisen.

– Ainakin rusakosta tiedetään, että poikasten kasvaessa imetyksen ajankohta siirtyy yötä kohti, Hohtola kertoo.

Seppo Saarela Oulun yliopistosta taas epäilee, että tapaukseen ei liittyisi niinkään rytmiikkaan eli sisäiseen ajantajun hahmottamiseen.

– Kyseessä voisi olla ennemminkin emon tarve imettää poikasiaan ja poikasilla on tietenkin nälkä. Jokainen synnyttänyt äiti tietää sen tunteen, kun on vain pakko imettää, Saarela kuvailee.

Jänis
EPA

Valon vaihtelulla ei saa sotkettua vuorokausirytmiikkaa

Veli-Matti Väänänen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta yhdistäisi molemmat syyt yhteen. Rytmiikka on eläimille elintärkeää, eikä esimerkiksi pohjoisen yötön yö pysty sotkemaan sitä. Vuorokausirytmiikka säätelee ajat, jolloin eläin vaikkapa nukkuu tai syö. Lisäksi toimitaan aina opittujen kokemusten mukaisesti vaikkapa ravinnon saatavuuden mukaan.

Väänänen on vaikuttunut nähdessään videon ja sanoo videomateriaalin olevan harvinaista, sillä yleensä jänikset imettävät poikasiaan suojaisissa paikoissa.

– Jäniksillä on tietty vuorokausirytmi, jota ne noudattavat. Poikasilla tulee nälkä aina samaan aikaan, mutta samalla ne ovat oppineet, että ne saavat ruokaa aina samaan aikaan. Myöhäinen kellonaika voisi selittyä sillä, että emo on oppinut, että se on turvallisin hetki ruokailla, Väänänen summaa.

Hyvänä esimerkkinä rytmiikasta ja opituista tavoista Väänänen vertaa koiria, joille annetaan ruoka joka päivä samaan aikaan.

– Vaikka yritämme sotkea niiden päivänvaloon perustuvan ajantajun keinovalolla, osaavat ne silti tulla norkoilemaan ruokakupille samaan aikaan. Eläinten rytmiä ei kannata aliarvioida, Väänänen kertoo.

Lopulta Räätärin pihaan ilmestyi myös toinen aikuinen jänis ja tämän jälkeen emo ei tullut enää imettämään poikasiaan. Väänäsen mukaan poikaset olivat jo sen verran isoja, että ne vain vieroittuivat emostaan. Hän ei epäile, että toisella jäniksellä olisi välttämättä ollut mitään tekemistä asian kanssa.

– Kahtena iltana ne vielä kokoontuivat odottamaan emoa, mutta se ei enää tullut. Poikasia näkee tässä pihalla edelleen silloin tällöin loikkimassa, Räätäri toteaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Turvallisuus

HS:n sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä rikostutkinta

Turvallisuus

Puolustusministeri HS:n asiakirjatutkinnasta: Vakava asia, voi olla vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen

Tiede

Saatko aivo-orgasmin kuiskauksesta, raivostutko maiskutuksesta?

Kyseessä on ehkä saman ilmiön kaksi puolta

Vapaaehtoistyö

Rekkakuski halaa rikoksen uhria, johtaja vie vanhuksen huviajelulle – ihmiset valikoivat nyt tarkkaan, keille aikaansa antavat