Suomi hakee EU:n lääkevirastoa Helsinkiin – tilat katsottu valmiiksi Vallilasta

Hakemuksessa pidetään etuna Euroopan kemikaaliviraston sijaintia Helsingissä.

Euroopan lääkevirasto
Havainnekuva tulevasta virastosta
EMA:n käyttöön soveltuisi uusi Vallilan Fredriksbergin kiinteistö.Helsingin kaupunki

Suomi on jättänyt Euroopan unionille hakemuksensa saadakseen Euroopan lääkeviraston Helsinkiin. Virasto siirtyy EU:n jättävästä Britanniasta johonkin muuhun EU-maahan.

Suomen hakemuksessa korostetaan, että lääkevirasto ja Helsingissä jo oleva Euroopan kemikaalivirasto muodostaisivat terveyden suojelun huippuosaamisen keskuksen.

– Euroopan lääkeviraston ja kemikaaliviraston sijoittuminen samaan kaupunkiin antaisi virastojen hyödyntää resursseja ristiin ja loisi kahden erityisosaamista vaativan viraston huippuosaamisen keskuksen. Tämä toisi myös globaalia kilpailuetua Euroopalle, toteaa hakemuksen valmistelusta vastannut sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ministeriön tiedotteessa.

Valtio toteuttaa EMA-kampanjan (siirryt toiseen palveluun) tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

STM kertoo tiedotteessa, että Helsingin kaupunki teki hakemusta varten alustavan kiinteistökartoituksen ja löysi neljä kiinteistöä, jotka soveltuisivat EMA:n käyttöön. Kärjessä on Meiran kahvipaahtimon viereen syntyvä uusi Vallilan Fredriksbergin alueen kiinteistö.

Päätös Euroopan lääkeviraston uudelleensijoituksesta tehdään 20.11.2017 EU:n yleisten asioiden neuvostossa. Suomen lisäksi EMA-hakemuksen ovat jättäneet useat EU-maat, kuten Ruotsi ja Tanska.

Euroopan lääkevirastossa työskentelee noin 900 virkamiestä EU-kansalaisten terveyteen ja lääketurvallisuuteen liittyvissä asioissa.

EMA:ssa vierailee vuosittain noin 30 000 asiantuntijaa ja päättäjää, joten sen sijoittuminen Helsinkiin toisi Suomelle ministeriön mukaan merkittäviä hyötyjä jo pelkästään matkailutulojen kautta. Suomen vahvuuksia Euroopan lääkeviraston sijoittamisessa ovat ministeriön mukaan life science -osaaminen ja erinomainen tutkimus- ja innovaatioympäristö sekä toimiva yhteistyö akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen, julkisen sektorin ja teollisuuden välillä.

EU:n määrittelemiin valintakriteereihin kuuluvat muun muassa kiinteistön välitön käyttöönottovalmius, isäntäkaupungin ja toimipisteen saavutettavuus ja viraston toiminnan jatkuvuus.