yle.fi-etusivu

Suomalaisia kutsutaan seppeletalkoisiin – 95 000 sankarivainajaa saa havuseppeleen itsenäisyyspäivänä

Havuseppeletalkoita järjestetään syksyllä eri puolilla maata. Maanomistajat voivat osallistua lahjoittamalla havuja metsistään ja mukaan kaivataan myös näppäräsormisia seppeleensitojia.

sankarihaudat
Sotaveteraaneja pitelemässä havuseppeleitä, lottapukuisia naisia ja Suomen liput
Havuseppele syntyy yksinkertaisin apuvälinein: oksasakset ja ohut metallilanka riittävät. Veteraanit kaipaavat nuorempien apua seppeletalkoisiin.

Hämeenlinnalainen Esa Jaatinen, 69, keksi ajatuksen sankarihautojen havuseppeleistä halkoja hakatessaan.

– Olin metsässä hakkaamassa halkoja, siinä oli kuusia ja kuusenhavuja. Oli mielessä, että itsenäisyyspäivä on tulossa ja siihen liittyvät havut. Kenttäoloissa monasti aseveljet suojasivat kaatunutta havuilla, vaikka tiedettiin, että kaatunut ei enää mitään tarvitse. Mutta se oli symbolinen juttu, viimeinen tervehdys aseveljelle.

– Niinpä ajattelin, että tehdään seppele havuista. Kiitoksena ja kunnianosoituksena annetaan se itsenäisyyspäivänä, Jaatinen kertoo.

Jaatisen vanhemmat joutuivat lähtemään evakkoon kahdesti Karjalasta. Esa syntyi Vähässäkyrössä rauhan aikaan, vuonna 1948. Vanhempien ja sisarusten kertomukset sodasta nivoutuvat yhteen miehen muistoissa.

– Olen lapsena auttanut paljon vaikeasti vammautuneita sotainvalideja, pyörätuolissa olleita. Minulla on ollut lapsesta asti halu auttaa veteraaneja. Heillä oli mökkinsä ympärillä pieni pelto, siellä tein hevosella töitä, esimerkiksi auttelin perunamaan kanssa.

Syksyllä seppeletalkoita kautta maan

Tänä syksynä on tarkoitus järjestää seppeletalkoita eri puolilla maata. Veteraanien piirijärjestöjen kokouksissa ympäri Suomen päätetään kunkin alueen avointen seppeletalkoiden aikataulut. Seppeleitä tarvitaan paljon, noin 95 000. Mukaan toivotaan siis nuorempiakin käsiä. Seppeleiden säilyvyyskin on jo testattu:

– Viime syksynä jo kokeilin. Tein seppeleet kaksi kuukautta aiemmin lokakuussa ja säilytin niitä ulkona. Ne olivat täysin tuoreita vielä itsenäisyyspäivänä. Neulaset eivät putoile, vakuuttaa Jaatinen.

Kanta-Hämeessä veteraanijärjestöt, lottaperinneyhdistys ja partiolaiset ovat vetovastuullisina järjestämässä talkoita ja itse seppeltenlaskua.

– Seppeleenlasku hoidetaan aina seurakuntien käytäntöjen mukaan, jotta ei loukata kenenkään tunteita, arvoja ja paikallisia traditioita, muistuttaa Jaatinen.

Itsenäisyyden kallis hinta

Kanta-Hämeen Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Pertti von Hertzen on tehnyt elämäntyönsä Puolustusvoimien palveluksessa Hämeenlinnassa ja Tuusulassa. Hän pitää seppeleprojektia hyvin merkittävänä.

– Se kertoo siitä hinnasta, mikä itsenäisyydestä on jouduttu maksamaan. Kadun ihminen tulee harvemmin miettineeksi, miten valtavista määristä puhutaan, kun puhutaan sankarivainajista. Jokaisen kaatuneen takana on useampia ihmisiä: he olivat jonkun lapsia, heillä saattoi olla vaimo ja lapsia, sisaruksia ja sukulaisia.

– Se hinta kosketti useita satoja tuhansia ihmisiä tässä maassa. Kun yhtenä päivänä muistetaan jokaista sankarivainajaa, niin se varmaan palauttaa ihmisten tajuntaan, että itsenäisyyden hinta oli tosi kova.

Pertti von Hertzenin mukaan itsenäisyyden hinta hämärtyy, kun sodista kuluu aikaa.

– Se palautuu mieleen, kun menee sankarihaudoille ja huomaa, että tässä on 250 sankarihautaa. Ja niitä sankarihautoja on tässä maassa valtava määrä.

Kun yhtenä päivänä muistetaan jokaista sankarivainajaa, niin se varmaan palauttaa ihmisten tajuntaan, että itsenäisyyden hinta oli tosi kova.

Pertti von Hertzen

Hämeenlinnan seppeletalkoisiin havut saadaan erään rouvan metsästä lahjoituksena. Talkoisiin toivotaan siis myös maanomistajia eri puolilta Suomea lahjoittamaan seppelemateriaalia kullakin paikkakunnalla. Von Hertzen uskoo, että havujen saaminen ei tuota ongelmia.

– Joka paikkakunnalta löytyy maanpuolustushenkisiä ihmisiä, jotka omistavat metsää ja he varmasti antavat luvan ja ohjeet, miten voi havuja ottaa.

– Suurempi vaikeus on, saadaanko kaikilla paikkakunnilla talkoot pystyyn. Jos on jokin paikkakunta, missä ei saada seppeleitä aikaiseksi, niin toivotaan, että he vievät vähintään kolmihaaraisen havunoksan joka sankarihaudalle, von Hertzen kertoo.