VM:n huippuvirkamies synkkänä ensi vuoden budjetista: "Ei tässä mihinkään juhlaan ole aihetta"

Suomen odotettua reippaampi talouskasvu ei anna aihetta talouskurin höllentämiseen ensi vuoden budjetissa, näkee talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen Valtiovarainministeriöstä.

Suomen talous
Valtion talousarvioesitys 2017.
Päivän kasvo -haastattelussa valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinattori Sami Yläoutinen

Valtiovarainministeriö alkaa valmistella ensi vuoden budjettia eli talousarvioesitystä ensi viikolla. Tilanne Suomen taloudessa on muuttunut kevään ja kesän aikana, kun talouden kasvu on lähtenyt odotettua reippaampaan nousuun.

Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen Valtiovarainministeriöstä sanoo, että talousarviossa ei kuitenkaan ole varaa löysätä viime vuosista tuttua talouskuria. Tiukan taloudenpidon on jatkuttava myös ensi vuonna.

– Kuvitellaan, että parempi suhdannepyrähdys tästä hoitaa meidän ongelmia pois ja tässä olisi jotakin uutta jaettavaa ja rakenteellisten uudistusten kunnianhimoa voisi alentaa. Nyt tulee pitää pää kylmänä, Yläoutinen totesi maanantaina Ylen Päivän kasvo -ohjelmassa.

Yläoutisen mukaan perusasetelma ei ole edelleenkään muuttunut. Hänen mukaansa Suomen talouden haasteet ovat ennen kaikkea rakenteelliset.

– Niitä ei parempi talouskasvu poista. Talouspolitiikassa tyypillisesti suurimmat virheet tehdään hyvinä aikoina ja tässä tilanteessa olisi todella suuri virhe jotenkin löysätä. Ei tässä mihinkään juhlaan ole aihetta.

Sami Yläoutinen
Sami YläoutinenYle

Velkaantuminen ei taitu nykykasvulla

Yläoutinen muistuttaa, että kaikissa tähän asti tehdyissä talousennusteissa tuleva vuosi on heikompi kuin kuluva vuosi. Hänen mukaansa nyt Suomen taloudessa eletään aikaa, jossa on käsillä suhdannehuipun hiipuminen.

Yläoutisen mukaan valtiontalous ei juurikaan hyödy tämänhetkisestä talouden piristymisestä. Esimerkiksi velkaantumisen vähentäminen on poissuljettu ajatus.

– Valtiontalouden alijäämä on varsin vakava eli viisi miljardia edelleen, että ei tässä sellaiseen ole mahdollisuutta. Julkinen velka on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa 90 miljardia euroa ja tämä velkaantuminen tulee edelleen kasvamaan euromääräisesti.

Työllisyys suurin haaste

Minkälaista kasvun sitten pitäisi olla, jotta sillä olisi todellista merkitystä talousarvion laadintaan?

Yläoutisen mukaan erityisesti "erittäin heikon" työllisyystilanteen olisi muututtava.

– Talouden suurin haaste tiivistyy työllisyysongelmaan, kun talouskasvu ei yksistään poista työllisyysongelmaa. Siihen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja juuri nyt olisi hyvä aika tehdä niitä.

Synkistä näkemyksistään huolimatta Yläoutinen pitää hyvänä sitä, että Suomen talouskasvu on muuttunut laaja-alaisemmaksi. Kasvu kun ei ole enää pelkästään yksityisen kulutuksen varassa.

– Meillä ovat myös vienti sekä investoinnit lähteneet vetämään. Mutta kulutusta olisi hyvä pitää yllä työllisyyden kasvun kautta, ei esimerkiksi palkankorotusten kautta. Sillä olisi työllisyyteen heikentävä vaikutus, Yläoutinen huomauttaa.