1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maidontuotanto

Kaupan maitohyllyllä käy kuhina, lypsykarjatiloilla kato

Maidolle riittää Suomessa kysyntää, mutta yhä harvempi on valmis raskaaseen ja sitovaan lypsykarjan pitoon. Maidontuotanto laski viime vuonna kahdeksassa maakunnassa.

maidontuotanto
Lehmiä laitumella.
Maidon markkinanäkymät ovat parantuneet ja tuottajahinta noussut, mutta edelleen moni maitotilallinen päättää mieluummin lopettaa tuotannon kuin investoida uusiin tuotantorakennuksiin.Jouki Väinämö / Yle

Pohjois-Savo, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kaakkois-Suomi, Lappi, Kainuu. Kaikissa näissä maakunnissa maidontuotanto laski viime vuonna.

Miljoonien litrojen kasvua tapahtui vain Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja Ahvenanmaalla. Liki ennallaan tuotanto on pysynyt Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Satakunnassa.

Kaikkiaan lypsylehmät tuottivat Suomessa maitoa vuonna 2016 lähes 2 320 miljoonaa litraa. Määrä laski edellisvuodesta reilut neljä miljoonaa litraa. Maitotilojen määrä laski samassa ajassa lähes 500:lla. Jäljellä on noin 7 800 lypsykarjaa.

Vuonna 2016 Suomessa oli 7 827 maitotilaa, mikä on 492 vähemmän kuin edellisvuonna.

Pohjois-Karjala on yksi niistä maakunnista, joissa maidontuotanto on laskenut huomattavasti sekä viime että tänä vuonna. Kun meijerimaitoa kertyi vuonna 2014 yhteensä 138 miljoonaa litraa, määrä oli viime vuonna viisi miljoonaa litraa vähemmän.

Samaan aikaan maitotilojen määrä jatkaa laskuaan. Vaikka jäljelle jääneet tilat toimittavat meijereihin maitoa keskimäärin yli 250 000 litraa, näiden tilojen investoinnit eivät riitä korvaamaan lopettaneiden tilojen tuotantoa.

Maitotilojen määrä esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on 30 vuodessa laskenut yli 4 500:sta lähelle 500:aa. Raju lopettamistahti huolettaa jo asiantuntijoitakin.

Venäjän viennin loppuminen on ollut suurin yksittäinen tekijä.

Eero Parviainen

– Viimeisen vuoden aikana luopumisia on tapahtunut huolestuttavan paljon, viitisen prosenttia maakunnan maitotiloista, ProAgria Pohjois-Karjalan toimitusjohtaja Eero Parviainen suree.

Syitä kiihtyvään lopettamistahtiin on monia.

– Ukrainan kriisi ja siitä seurannut Venäjän viennin loppuminen on ollut suurin yksittäinen tekijä. Myös EU-tasolla maitokiintiöiden poistaminen on vaikuttanut Euroopan sisällä, maidon tuottajahinta kävi alimmillaan jopa 25 sentissä litralta, Parviainen erittelee.

Markkinoilla on kuitenkin tapahtunut käänne parempaan.

Yhteistyöllä siedettävä työmäärä

Valtakunnallinen maatalouden neuvontajärjestö ProAgria pitää maitotilojen vähenemistä huonona asiana, koska maidolle riittäisi kysyntää huomattavasti nykyistä tuotantoa enemmän.

Markkinoiden aallonpohja vaikuttaa ProAgrian mukaan olevan ohi. Maidon tuottajahinta on toimitusjohtaja Eero Parviaisen mukaan kivunnut Euroopassa yli 30 sentin ja Suomessakin on noustu 35 sentistä ylöspäin.

– Ja uusia markkinoitakin on löytynyt. Kyllä maitoa pystytään tuottamaan Pohjois-Karjalassa kannattavasti tänä päivänä, Parviainen vakuuttaa.

– Maidontuotanto on edelleen merkittävin maatalouden tuotantosuunta, jossa voidaan toimia kannattavasti ja suurella volyymilla esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, säestää Pro-Agrian talousasiantuntija Tapani Keski-Soini .

Tilojen yhteistyöllä voidaan pyrkiä vähentämään työmäärää.

Tapani Keski-Soini

Työmäärä lypsykarjatiloilla on kuitenkin tunnetusti iso. Sitova ja kuormittava työ houkuttelee yhä harvempaa nuorta maaseutuyrittäjäksi.

Neuvontajärjestö on etsinyt ratkaisuja maatilojen kasvun myötä lisääntyneeseen työmäärään.

– Yhtä ratkaisua ei ole, mutta tilojen yhteistyöllä voidaan pyrkiä vähentämään työmäärää. Lisäksi lean-ajattelua on tullut maatalouteenkin, että kaikki turha työ pyritään karsimaan pois, Keski-Soini kertoo.

Karjatilan pitäjiä kannustetaan miettimään myös yhteisyrityksiä.

Maanviljelijä Juha-Pekka Karttunen.
Maanviljelijä Juha-Pekka Karttunen uskoo maidontuotannon tulevaisuuteen.Jouki Väinämö / Yle

Hinnanvaihteluihin sopeuduttava

Alaa rassaavat maidon hintavaihtelut, jotka jatkuvat asiantuntijoiden mukaan myös tulevaisuudessa. Sopeutuminen hinnanvaihteluihin edellyttää tuotannon jatkuvaa kehittämistä.

– Kannattavuuden saavuttaminen on vaikeampaa kuin aiemmin, mutta osa tiloista onnistuu. Tähän vaikuttavat viljelijän taidot, talousasiantuntija Tapani Keski-Soini arvioi.

Kannattavuuden saavuttaminen on vaikeampaa kuin aiemmin.

Tapani Keski-Soini

Koska suurempaa hinnan nousua ei ole odotettavissa, yksi keino on nurmen tuotannon tehostaminen. Se puolestaan vaikuttaa merkittävästi nurmirehun hintaan.

– Rehustuksen ja tuotannon suunnittelulla rehukulut voidaan pitää kurissa ja maitotuotto mahdollisimman korkeana. Pitkän aikavälin suunnittelu on entistä tärkeämpää, Keski-Soini toteaa.

Investointi vaatii uskoa tulevaisuuteen

Maatalouden kehittäminen tarkoittaa maatiloilla myös päätöksiä tuotantorakennuksista.

– Uusia investointeja tarvitaan, mutta niihin on etsittävä uudenlaisia keinoja, jotta ne saadaan toteutettua, arvioi talousasiantuntija Tapani Keski-Soini ProAgria Pohjois-Karjalasta.

– Maidonhinta jarruttaa varmasti ainakin osalla investointeja. Uskon, että jos hinta vielä vähän nousisi, siellä olisi innokkuutta laajantaa tuotantoa, arvelee maanviljelijä Juha-Pekka Karttunen Polvijärveltä.

Toisaalta Karttunen tietää kotikunnastakin, että monella tuotantotilojen suhteen elinkelpoisellakin maitotilalla karjanpito loppuu nykyisen sukupolven ikääntyessä, kun jatkajaa ei löydy.

Kuluttajamaidon hinta tuskin nousee lähivuosina.

Jukka Hakkarainen

Tuottajaportaassa ei kuitenkaan uskota, että viljelijän maidosta saaman tuottajahinnan vaihtelut heijastuisivat maidon hintaan kaupassa.

– Meillä kauppa on keskittynyttä ja kova kilpailu - lähinnä Lidlin ja S-ryhmän välillä - vaikuttaa niin, että kuluttajamaidon hinta tuskin nousee lähivuosina, arvioi ItäMaidon hallituksessa ja Valion hallintoneuvostossa istuva maitotilallinen Jukka Hakkarainen.

Hakkarainen ei usko myöskään maitopulaan, vaikka maitorasvasta eli käytännössä voista onkin EU-alueella jo pulaa.

– Aluetalouteen tällä maitotilojen vähenemisellä on Pohjois-Karjalassakin suurin vaikutus, arvioi 1990-luvulta maitotilaa Valtimolla pyörittänyt Hakkarainen.

Lue seuraavaksi