Voisiko Lenininpuisto saada uuden nimen? Ainakin se olisi hyvin harvinaista

Kolumnisti Jari Ehrnrooth ehdotti tänään, että Helsingin Alppilassa sijaitseva Lenininpuisto olisi nimettävä uudelleen. Nimistöntutkijaa ehdotus ei yllätä.

puistot
Lenininpuisto
Lenininpuisto on saanut nimensä vuonna 1970.Kari Ahotupa / Yle

Lenininpuiston nimeäminen uudelleen olisi hyvin harvinaista, sanovat asiantuntijat.

Asia pulpahti keskusteluun tiistaina, kun kirjailija Jari Ehrnrooth ehdotti Yle Uutisten nettisivuilla julkaistussa kolumnissaan, että Helsingin Alppilassa sijaitseva Lenininpuisto olisi nimettävä joksikin toiseksi.

Hän kyseenalaisti, tarvitseeko Vladimir Leninin kaltainen hallitsija Suomen pääkaupunkiin omaa nimikkopuistoa.

Ehrnrooth vetosi Helsingin tuoreeseen pormestariin, kokoomuksen Jan Vapaavuoreen sekä apulaispormestareihin, että nämä pyyhkisivät Leninin nimen pois puistosta.

Hänen mielestään "on täysin väärin tehdä sillä kunniaa väkivaltaiselle bolsevistiselle hirmuhallitsijalle, joka johti proletariaatin diktatuuria ja teki venäläisestä imperiumista kansojen hautausmaan".

Lenininpuisto on rakennettu 1960-luvulla, ja se on maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin käsialaa. Nimensä puisto on saanut vuonna 1970 eli samana vuonna, jolloin Leninin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.

Nimi kuvastaa omaa aikakauttaan, sanovat suunnittelija Hanna Ikonen Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta sekä nimistöntutkija, yliopistonlehtori Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta.

– Nimiin liittyy aina kerrostumaa ja ne kertovat meille historiasta, Ikonen toteaa. Hän muistuttaa, että vuonna 1970 Suomessa vallitsi tyystin toisenlainen arvo- ja asenneilmapiiri kuin tänä päivänä.

– Nimien merkitys ja sisältö ja niiden tulkinta muuttuvat vuosikymmenien tai vuosisatojen päästä.

Tutkija: Tarvittaisiin jokin aivan erityinen syy

Ainiala ei ole yllättynyt, että keskusteluun nousee juuri Lenininpuisto.

– Aiemminkin on tehty tällaisia samankaltaisia ehdotuksia siitä, että nimi vaihdettaisiin. Siihen ei ole kuitenkaan menty.

– Kuten tunnettua on, suunniteltuja kaavanimiä lähdetään muuttamaan vain harvoin. Tarvittaisiin jokin aivan erityinen syy siihen, että nimi lähdettäisiin muuttamaan.

Mikä olisi tarpeeksi painava syy?

– Oikeastaan sen täytyisi olla lähes senkaltainen, että pääkaupunkiseudulla olisi jo olemassa samanniminen paikka ja nimi haittaisi opastettavuutta, Ainiala vastaa.

Lenininpuisto
Lenininpuisto sijaitsee Helsingin Alppilassa.Kari Ahotupa / Yle

Helsingissä nimiesitykset käsittelee nimistötoimikunta ja lopuksi niistä päättää kaupunginvaltuusto (siirryt toiseen palveluun).

Mistä kertoisi se, että Helsinki päättäisi yhtäkkiä nimetä Lenininpuiston uudelleen?

– Se kertoisi siitä, että halutaan ikään kuin osoittaa, että ei haluta omassa virallisessa helsinkiläisessä nimistössä osoittaa kunnioitusta tai ylipäänsä muistaa Leniniä, Ainiala sanoo.

Hän toteaa nimien olevan aina alttiita yhteiskunnallisille muutoksille.

– Tiedetään, että entisissä Itä-Euroopan sosialistisissa maissa katujen nimet ovat saattaneet vaihtua yhden ihmiselonkin aikana useita kertoja.

Onko paikan nimeäminen uudelleen jonkinlaista historian uusiksi kirjoittamista?

– Kyllä niin voi sanoa, nimistöntutkija vastaa kysymykseen.

– Ei tarvitse ikään kuin kavahtaa näitä erilaisia, vähän karumpia tarinoita ja vaiheita kaupungin historiassa.

Hän huomauttaa, että vaikka nimen muuttaminen on Suomessa hyvin harvinaista, se ei ole kuitenkaan tavatonta. Esimerkiksi Kaisaniemen metroasema on nykyään Helsingin yliopiston metroasema, Katajanokan puisto puolestaan Tove Janssonin puisto.

– Nämä ovat aina myös poliittisia päätöksiä.

Yle ei tavoittanut tiistaina pormestari Jan Vapaavuorta eikä kaupunkiympäristön apulaispormestaria, vihreiden Anni Sinnemäkeä kommentoimaan Jari Ehrnroothin ulostuloa.