MTK:n Marttila: Maatilojen määrä voi romahtaa viidesosaan parissa vuosikymmenessä

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila on huolissaan EU:n maatalouspolitiikan suunnasta. Huolta aiheuttaa myös maatilojen vähentyminen.

maatalouspolitiikka
Pasi Takkunen/YLE

Suomalaisilla maatiloilla on eletty viime vuodet jopa epävarmempaa aikaa, kuin Euroopan unioniin liityttäessä. Tilojen määrä on puolittunut parissa kymmenessä vuodessa.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila uskoo, että suurempi pudotus on vielä edessä, sillä alalla tehdyn tuoreen selvityksen mukaan maatilojen lukumäärä putoaisi seuraavan kahden vuosikymmenen aikana viidesosaan nykyisestä eli kymmeneen tuhanteen.

Lapissa Simossa asuva Marttila ennustaa tuoreisiin selityksiin perustuen, että tulevaisuudessa tiloilla hankitaan tuloja monenlaisin keinoin ja pelkästään maataloustuotannolla elävien tilojen määrä tulee olemaan jopa alle kymmenen tuhatta.

Brexit tuo tummia pilviä myös maatilojen ylle

EU:n mielenkiinto on siirtynyt maataloudesta muualle. Marttila katsoo, että juuri nyt tarvitaan EU:n tasoista yhteistä maatalouspolitiikkaa.

– Maatalouspolitiikalle on monenlaisia haasteita ratkottavana tulevaisuudessa. Muun muassa se, että miten me vastaamme ilmastonmuutoksen hillintään paremmin. Se on iso kysymys ja tarvitsemme siihen yhteistä maatalouspolitiikkaa ja riittävää rahoitusta, Marttila sanoo.

Marttila arvostelee Sipilän hallituksen kannanottoa brittien EU-eron seurauksena syntyvään budjettivajeeseen. Hallitus ilmoitti alkukesällä kannakseen, että Britannian eron aiheuttamaa yli 10 miljardin suuruista budjettiaukkoa ei tulla täyttämään jäsenmaksuja nostamalla. Samaan aikaan hallitus on kuitenkin suhtautunut myönteisesti muun muassa rahaa nielevään EU:n yhteiseen puolustukseen. Marttila pelkää, että budjettivajetta ryhdytään paikkaamaan leikkaamalla maatalouden rahoitusta.

– Aika vähälle huomiolle jäi tuossa keväämmällä, että Sipilän hallituskin teki linjauksen, että brexit-aukkoa EU:n budjetissa ei tule täyttää. Olinkin tyrmistynyt, että näin vähällä kansallisella keskustelulla näitä linjauksia tehdään. Sehän käytännössä tarkoitti sitä, että myös Sipilän hallitus otti sen kannan, että EU:n maatalousbudjettia tullaan rajustikin leikkaamaan jatkossa, Marttila jyrähtää.

Metsänomistajat pelkäävät puiden jäävän metsään

Kaidin Kemin biojalostamohankeen mahdollinen kompastuminen EU:n hiilinielunäkemyksiin olisi tappio myös metsänomistajille. Länsinaapurille sallitaan suuremmat hakkuut, koska siellä on hakattu enemmän myös niin sanottuina vertailuvuosina.

– Suomi–Ruotsi -vertailussa otetaan kyllä 10–0 nokkiimme, Marttila sanoo.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän mielestä Suomen on huomattavasti järkevämpää ostaa päästöoikeuksia kuin luopua suunnitelluista bioinvestoinneista hiilinielupäätösten vuoksi. Marttilan mielestä tämä kertoo, että pohjimmiltaan kyse on rahasta.

– Ei tässä ole kyse siitä, että miten metsäteollisuuteen investoidaan ja paljonko metsiä hakataan ja puuta käytetään. Tässä on kysymys siitä, että kohdellaanko Suomea ja suomalaista veronmaksajaa oikeudenmukaisesti. Ilmastopolitiikan taakanjako menee aikamoiseksi tulonjakokysymykseksi ja siinä kannattaa olla tarkkana olla, että suomalaista veronmaksajaa ei kupata ihan henkihieveriin, Marttila varoittaa.