Vähemmän yksinoloa, enemmän turvallisia aikuisia – professori Lea Pulkkinen järjestäisi koulupäivät uudelleen

Professori Lea Pulkkinen on eheytetyn koulupäivän puolestapuhuja. Koulupäivä tarjoaisi turvaa ja tasa-arvoisia harrastusmahdollisuuksia, jos vain päättäjät saataisiin näkemään sen kehittäminen lapsilähtöisesti.

Koulutus ja kasvatus
Lasten reppuja päiväkodin naulakossa.
Joulukuussa valmistuva selvitys tarkastelee päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen tulevaisuutta. Arkistokuva.Sasu Silvala / Yle

Kouluikäisten lapsiperheiden arki on taas alkamassa. Kesälomat on pidetty ja koulu kutsuu.

Jännittää. Lapsia ja vanhempia. Eikä pelkästään koulu ja koulutyö, vaan myös se, miten pieni tai isompi koululainen selviää koulupäivän jälkeisestä yksinolosta.

Iltapäiväkerhopaikkoja ei riitä kaikille ja vanhempien työvuorot saattavat kestää iltamyöhään. Ilman tukiverkostoja lapsen ja nuoren arki on yksinäinen.

– On nurinkurista, että meillä lapset ovat tuntitolkulla itsekseen ja kun vanhemmat palaavat töistä, alkaa valtava harrastusrumba, eikä perheellä ole koskaan yhteistä aikaa, sanoo professori Lea Pulkkinen.

Eheytetty koulupäivä – aikuisia ja tekemistä

Lea Pulkkinen on eheytetyn koulupäivän (siirryt toiseen palveluun)puolestapuhuja. Hän ei käytä käsitettä kokonaiskoulupäivä, koska eheytetty lähestyy asiaa paremmin lapsen näkökulmasta.

– Ajatus on, että iästä riippumatta sellaiset lapset, jotka tarvitsevat turvaa ja aikuisen läsnäoloa, voisivat olla koulun tiloissa aamulla ennen oppituntien alkua ja taas koulun jälkeen. Olisi vapaata toimintaa, ja järjestettyäkin, mutta ennen kaikkea olisi aikuisia läsnä, Pulkkinen sanoo.

Virkamiehet ajattelevat virkamiespäivän mukaan, mutta todellisuudessa vanhemmilla on hyvin erilaisia työvuoroja ja lasten yksinoloajat ovat liian pitkiä.

Lea Pulkkinen

Pulkkinen toteaa, että tällä hetkellä kunnat eivät tarjoa iltapäivätoimintaa tarpeenmukaisesti niin, että myös kaikki halukkaat toisen luokan oppilaat mahtuisivat ryhmiin. Kolmasluokkalaisille tai sitä vanhemmille lapsille ip-toimintaa ei ole tarjolla.

– Virkamiehet ajattelevat virkamiespäivän mukaan, mutta todellisuudessa vanhemmilla on hyvin erilaisia työvuoroja ja lasten yksinoloajat ovat liian pitkiä, hän sanoo.

Harrastukset osana kouluviikkoa

Lea Pulkkisen mallissa eheytetyksi koulupäiväksi kouluviikkoon sisältyisi myös mahdollisuus harrastaa. Harrastustoiminta on yksi lapsia eriarvoistava asia.

– Harrastustoiminta on maksullista ja maksaa todella paljon, eivätkä kaikki perheet pysty siihen, vaikka lapsi olisi kuinka lahjakas ja kiinnostunut, Pulkkinen sanoo.

Hän toivoisi, että yhteiskunta järjestäisi lapsille mahdollisuuksia harrastuksiin kouluviikon puitteissa.

– Niin, että lapset saisivat tutustua itsessään oleviin mahdollisuuksiin. Lapsi ei tiedä olevansa musikaalinen, ellei saa mahdollisuutta kokeilla ja löytää musikaalisuuttaan.

Eheytettyä koulupäivää kokeiltiin Suomessa 2002-2005. Kokemukset olivat Pulkkisen mukaan hyviä, mutta kokeilu jäi ainakin vielä kokeiluksi. Maailmalla tähän suuntaan on menty, niin pitäisi meilläkin.

– Lapsen näkökulmasta tämän pitäisi olla kaikkien puolueitten yhteinen asia. En näe järkeä, että ajatellaan puoluepoliittisesti. Asian järjestämiseksi tarvittaisiin parlamentaarista tahtoa ja yhteistyötä, Pulkkinen peräänkuuluttaa.

Professori Lea Pulkkinen
Professori Lea Pulkkinen puhui tiistaina Seinäjoella Naisten Suomi 100 -tapahtumassa.Hanne Leiwo/Yle

"Nyt odotetaan, että lapsi venyy"

Vaikka lapset ovat aina ponnistaneet aikuisuuteen erilaisista perheistä ja lähtökohdista, on hyvän aikuisuuden saavuttaminen ollut silti mahdollista.

– Siihen koko meidän yhteiskuntamme nousu on perustunut. Meillä on paljon yhteiskunnallista liikkuvuutta, eikä taloudellinen asema ole ratkaiseva. On äärimmäisen tärkeää, että pääsee koulutukseen ja jaksaa edetä koulutuksessa.

Yhteiskunnan lapsilähtöisyydessä olisi silti vielä parannettavaa.

– Nyt odotetaan, että lapsi venyy kaikenlaisiin työvuoroihin, mutta kysymys on siitä, onko hoitopäivä 6 vai 10 tuntia. Se on ihan eri asia, Lea Pulkkinen sanoo.

Ilo syntyy ihmissuhteista

Lea Pulkkinen murehtii lapsia, jotka kaipaisivat elämäänsä turvallisia ja kannustavia aikuisia.

– Lapselle on tärkeää, että tuetaan ja kannustetaan ja on ihmisiä, jotka luottavat häneen. Jos koulu olisi toimintakeskus, jossa olisi useampia aikuisia, lapset saisivat näitä kontakteja.

Hän toivoo myös opettajille enemmän aikaa lasten kohtaamiseen ja tukemiseen. Lapsi tarvitsee henkilökohtaista rohkaisua.

– Ei sitä, että pannaan lapsi itse arvioimaan, miten hyvin olen käyttäytynyt ja oppinut. Sen pitäisi tulla opettajilta, muutenhan opettaja vain ulkoistaa lapsen rohkaisun lapselle itselleen, Pulkkinen sanoo.

Vertailut ja tutkimukset siitä, miten lapset viihtyvät koulussa viittaavat siihen, että ilo tulee erityisesti ihmissuhteista.

Lea Pulkkinen

Hyvä lapsessa pitää huomata ja myös sanoa ääneen. Ilmapiirin ja ihmissuhteiden rakentaminen on tärkeää.

– Lapset arvostavat oppimista, mutta jos on hälinää tai ei ole tilanteiden hallintaa, he hermostuvat ja harmistuvat. Vertailut ja tutkimukset siitä, miten lapset viihtyvät koulussa viittaavat siihen, että ilo tulee erityisesti ihmissuhteista.