Kukaan ei tunnu tarkalleen tietävän, mistä alueelliset erot käräjätuomioiden muutosprosenteissa johtuvat

Noin 90 prosentissa rikostapauksista käräjäoikeuden tuomio jää voimaan. Valittaminen vaatii kansalaiselta taloudellisia resursseja ja jaksamista.

tuomioistuimet
Tilastografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Ylen vertailu paljasti, että Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Keski-Pohjanmaan käräjäoikeuksien ratkaisut muuttuvat hovioikeudessa useammin kuin muilla alueilla.

– Erot muutosprosenteissa kertonevat siitä, että eri asteissa tuomarikäsitykset oikeasta ratkaisusta ovat erilaisia, sanoo oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ylijohtaja Kari Kiesiläinen.

Kiesiläisen mukaan samanlaiset jutut tulisi ratkaista samalla tavalla eri puolilla Suomea. Oikeusministeriö siirtää kuitenkin vastuun käräjäoikeuksien työn laadusta tuomioistuimille.

– Me emme valvo tuomioistuintoimintaa, se ei kuulu meille. Tuomioistuinlaitos huolehtii itse laaduntarkkailusta. Mikäli kuitenkin nousee selkeä lainsäädäntömuutoksen tarve, silloin on meidän tehtävämme puuttua siihen, Kiesiläinen jatkaa.

Kiesiläinen näkee, että muutosprosenttien taustalla saattavat olla eroavaisuudet käräjäoikeuksien juttukannassa tai tuomareiden väliset näkemyserot.

"Hyväksyttävää ja tavanomaista"

Itä-Suomen hovioikeus valvoo sekä Etelä-Savon että Etelä-Karjalan käräjäoikeuksien toimintaa. Presidentti Pertti Niemisen mukaan vuodesta toiseen tietyissä käräjäoikeuksissa korkeana pysyvät muutosprosentit eivät kerro huonosta työstä.

Nieminen sanoo, että korkeiden muutosprosenttien taustalla voi olla useita tekijöitä. Selontekoa asiasta ei ole tehty.

– Jonkun verran varmaan on normaalia vaihtelua yksiköiden toiminnan välillä, mikä on hyväksyttävää ja tavanomaista, Nieminen sanoo.

Nieminen pohtii, että erot voivat johtua esimerkiksi vaikeasta juttukannasta, tuomioistuinten ruuhkatilanteesta tai siitä, ovatko tuomarit erikoistuneet erilaisiin riita- ja rikosasioihin.

Laamannin mielestä muutosprosentit eivät kerro koko totuutta

Esimerkiksi Etelä-Savon käräjäoikeudessa tuomarit eivät ole erikoistuneet. He käsittelevät kaikkien asiaryhmien asioita, eikä erikoistumista ole lukuun ottamatta tuomioistuinsovittelua.

Laamanni Marja Virtanen painottaa, että viime vuosina Etelä-Savon käräjäoikeuden ratkaisuista tehdyt valitukset ovat vähentyneet jonkin verran, vaikka käsiteltyjen asioiden määrässä ei ole tapahtunut muutosta. Virtasen mukaan pelkkiä hovioikeuden muutosprosenttilukuja vertailemalla ei saa totuudenmukaista kuvaa tuomioistuinten välisistä eroista.

– Jotta asiasta saataisiin oikeampi kuva, muutoksenhakua tulisi verrata kussakin käräjäoikeudessa käsiteltyjen juttujen määrään, Etelä-Savon käräjäoikeuden laamanni Marja Virtanen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi Etelä-Savon käräjäoikeuden ratkaisut muuttuivat Itä-Suomen hovioikeudessa vuonna 2016 käsitellyissä rikos- ja riita-asioissa saman verran kuin muissa tuomiopiirin käräjäoikeuksissa, mikäli luvut suhteutetaan kaikkiin käräjäoikeudessa käsiteltyihin juttuihin.

Käräjäoikeuksien väliset erot tasataan ylemmissä asteissa

Valtakunnallisesti noin 90 prosentissa rikostapauksista käräjäoikeuden tuomio jää voimaan, sillä niistä ei valiteta hoviin. Tietoa siitä, miten suuressa osassa tapauksista muutoksenhaku olisi tuottanut tulosta, ei ole.

Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ylijohtaja Kari Kiesiläinen myöntää, että ensimmäisen asteen ratkaisusta valittaminen vaatii kansalaiselta aktiivisuutta, voimavaroja ja myös taloudellisia resursseja.

Kiesiläinen kuitenkin näkee, että suomalainen tuomioistuinjärjestelmä on korkeatasoinen hovioikeudessa muuttuvista käräjäoikeuden ratkaisuista huolimatta.

– Järjestelmä lähtee siitä, että hovioikeus ja korkein oikeus linjaavat asioita, ja näin oikeusturva toteutuu.

– Ehkä alueellinen tasavertaisuuskin on helpompi toteuttaa 20 käräjäoikeuden verkostossa kuin 70 käräjäoikeuden verkostossa, joka meillä oli vielä vuonna 1993.

Kiesiläinen viittaa käräjäoikeuksien lukumäärällä uudistukseen, joka on menossa lakivaliokunnan käsittelyyn todennäköisesti vielä syksyllä. Siinä käräjäoikeuksien määrän on tarkoitus pudota 20:een näillä näkymin vuonna 2019.

Tällä hetkellä Suomessa on 27 käräjäoikeutta.

Lue myös:

Kolmen käräjäoikeuden tuomiot muuttuvat hovioikeudessa muita enemmän – Katso kartasta, miten usein sinun käräjäoikeutesi ratkaisu muuttui hovissa