Tenon kalastuskiista kuumenee: Neljä paikallista kalastajaa ilmoittaa tietoisesti rikkoneensa kalastuslakia

Olen ilmoittanut jo keväällä Metsähallitukselle, että tulen kalastamaan valtion vesialueella, enkä tule siihen hankkimaan Metsähallitukselta lupaa, kertoo Vetsijoen osakaskunnan puheenjohtaja Anne Nuorgam.

saamelaiset
Kati Eriksen, Anne Nuorgam, Heidi Eriksen
Kati Eriksen, Anne Nuorgam ja Heidi Eriksen ilmoittavat kalastaneensa luvattomasti Vetsijoella.Vetsijoen osakaskunta

Neljä paikallista kalastajaa tiedottaa rikkoneensa Tenon uutta kalastussääntöä lauantaina Utsjoen Vetsijoella.

Valtion vesialueella Vetsijoella kalastaneilta henkilöiltä puuttuivat Tenon lohipitoisissa sivujoissa vaadittavat Metsähallituksen vapakalastusluvat.

– Nykyisen lainsäädännön mukaan me siis kalastimme luvattomasti, vaikka kalastus Tenossa ja sen sivuvesistöissä on osa saamelaista kulttuuria, kalastajat itse tiedottavat.

"Meillä on ylimuistoinen nautintaoikeus"

Luvattomat kalastajat olivat Vetsijoen osakaskunnan puheenjohtaja Anne Nuorgam, osakaskunnan edellinen puheenjohtaja Heidi Eriksen, osakaskunnan sihteeri Kati Eriksen sekä hänen 17-vuotias poikansa Erke Eriksen.

Heidi Eriksen
Heidi Eriksen Vetsijoella.Vetsijoen osakaskunta

Kalastusoikeudet kuuluvat heidän mukaansa saamelaisille.

– Meillä on ylimuistoinen nautintaoikeus kalastaa koko Vetsijoen alueella, niin kutsutut valtion vesialueet mukaan lukien. Täällä ovat kalastaneet meidän esi-isämme niin kauan kenenkään estämättä tai häiritsemättä, ettei kukaan sitä edes muista. Mekin olemme täällä kalastaneet vielä viime vuonna täysin kalastuslain mukaisesti, kertovat Heidi ja Kati Eriksen.

"Kalastuksenohjaus on mennyt liian pitkälle"

Tenon uusi kalastussopimus astui voimaan viime toukokuussa. Uuden sopimuksen pyrkimyksenä on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia nykytasosta.

Eniten uudet pyyntirajoitukset iskevät kuitenkin saamelaisten perinteiseen pyyntiin, jota rajoitettiin lähes 80 prosenttia. Matkailupyyntiä rajoitettiin noin 40 prosenttia.

– Tenon sopimuksen perinteistä verkkopyyntiä on rajoitettu melkein 80 prosenttia ja sivujoilla, valtion vesillä kalastus on käytännössä kielletty. Valtion kalastuksen ohjaus on mennyt liian pitkälle, kalastajat näkevät.

Heidi Eriksen
Heidi Eriksen Vetsijoella.Vetsijoen osakaskunta

Laittomalla kalastuksella selkeä tavoite

Vetsikkolaisillakin oli oikeus kalastaa Vetsijoella vapaasti vielä kesällä 2016. Uusi kalastuslaki toi kuitenkin mukanaan muutoksen, jonka mukaan valtion vesialueilla voi kalastaa ainoastaan ostamalla ennakkoon kalastusluvan.

Sitä osakaskunnan puheenjohtaja Anne Nuorgam ei kuitenkaan aio tehdä.

– Tämä laiton kalastus on tietoinen valinta. Tavoitteenamme on muuttaa Metsähallituksen tulkintaa kalastuslaista siten, että nautintaa harjoittavan osakkaan annetaan kalastaa vapaasti valtion vesialueilla kuten ennenkin, Nuorgam kertoo.

– Olen ilmoittanut jo keväällä Metsähallitukselle, että tulen kalastamaan valtion vesialueella, enkä tule siihen hankkimaan Metsähallitukselta lupaa, Nuorgam jatkaa.

Anne Nuorgam
Anne Nuorgam Vetsijoella.Vetsijoen osakaskunta

Strategiaa hiotaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa

Vetsikkolaiset haluavat omien sanojensa mukaan haastaa nykyisen lainsäädännön.

Vetsikon osakaskunta yhdessä muiden paikallisten osakaskuntien kanssa on viimeisen vuoden aikana tavannut Norjan oikeudenomistajia, Tenon kalastushallinnon edustajia sekä Norjan ja Suomen Saamelaiskäräjien jäseniä. Huhtikuussa järjestettyyn yhteiseen strategiatapaamiseen osallistui asiantuntijana myös kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin.

– Strategia on muotoutunut viime vuosien aikana, kun uudet kalastusta koskevat säädökset ovat syntyneet, kalastajat kertovat.

Kati ja Erke Eriksen
Kati ja Erke Eriksen Vetsijoella.Vetsijoen osakaskunta

Kalastuksenvalvoja, itse yksi luvattomista kalastajista, on tehnyt laittomasta kalastuksesta ilmoituksen Metsähallituksen erävalvojille.