Punalevä on haitaton, hyödyllinen ja huonosti tunnettu

Keski-Suomesta käynnistynyt makean veden punalevien uhanalaistutkimus on edennyt loppusuoralle. Makean veden punalevä on uhanalainen monissa Euroopan maissa.

levät
Sinisimpukoita ja punalevää.
Sinisimpukoita ja punalevää.Metsähallitus

Suomen luonnon lajimäärä on tuntematon. Nykyarvio on, että lajien lukumäärä on on vähintään 45 000.

Tiedot lajeista ovat kuitenkin puutteellisia. Yli puolesta lajeista ei ole tehty esimerkiksi uhanalaisuusarviota.

Puutteellisesti tunnettuihin lajeihin kuuluvat makean veden punalevät. Niiden uhanalaisuusarviointia on kiirehditty, sillä useissa Euroopan maissa punalevät on luokiteltu ihmistoiminnan tuloksena uhanalaiseksi lajiryhmäksi. Moni punalevälaji on jo kadonnut kokonaan.

Punalevät tuottavat happea veteen ja ilmakehään, ja ovat monien vesieläinten tärkeää ravintoa. Punalevät kertovat myös veden hyvästä laadusta – eikä niistä ole ihmiselle minkäänlaista harmia.

Punalevien tilaa on selvitetty kahdeksanvuotisessa tutkimushankkeessa. Hanke on loppusuoralla, viimeisessä vaiheessa tänä kesänä punalevät on inventoitu Pohjois-Suomesta. Hankkeen taustalla ovat emeritusprofessori Pertti Elorannan tutkimusryhmä ja Keski-Suomen ELY-keskus.

5 000 lajia

Punalevät ovat pääasiassa merissä eläviä monisoluisia leviä. Niitä tunnetaan viitisen tuhatta lajia, ja niillä on merkittävä rooli muun muassa koralliriuttojen muodostumisessa.

Makean veden punalevät ovat selvästi merien leviä harvinaisempia, niitä tunnetaan pari sataa lajia. Suomesta lajeja on havaittu 27.

Meneillään oleva tutkimus on löytänyt Suomesta 25 punalevälajia, joista viisi on uusia Suomessa, ja yksi uusi koko Euroopassa.

Makeassa vedessä elävät punalevät ovat yleensä melko pieniä, ja usein rakenteeltaan pensasmaisia. Ne kasvavat yleensä kiinteillä alustoilla. Väriltään punalevät ovat yleensä ruskean ja vihreän sekoituksia.

Pääosa lajeista elää virtaavassa vedessä, vaikka joitakin lajeja tavataan myös järvistä.

Tuhansia uusia havaintoja – ja kokonaan uusi laji?

Tutkimuksen aikana tutkijat ovat käyneet yli 3 000 havaintopaikalla, ja punalevien havaintomäärä on kasvanut lähelle kahta ja puolta tuhatta.

Tieto punalevistä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi, sillä ennen 1990-lukua koko maasta oli vain noin 60 havaintoa makean veden punalevistä.

Yksi tutkimuksen löydöistä on pienikokoinen levälaji, jota löydettiin kolmelta havaintopaikalta. Sen ominaisuudet eivät sovi mihinkään tunnettuun lajiin. Laji saattaakin olla kokonaan uusi, mutta se on vahvistettava geenitutkimuksella.