Koe uusi yle.fi

Rehupaalien muoveja voisi uusiokäyttää, jos joku lajittelisi ne – Ruotsi on parempi tässäkin

Traktorin munat ovat suomalaisen maiseman ikonisia, valkoisia maamerkkejä, mutta niistä tulee maatiloilla eniten muovijätettä.

jätteet
Traktorinmunia kasassa.
Kortelaisen tilalla Jormualla saadaan yhdellä muovirullalla käärittyä noin 20 paalia.Nadja Mikkonen / Yle

Kajaani

Kortelaisen tila Jormualla nauttii sateesta. Sitä ei ole isäntä Jari Kortelaisen mukaan sattunut kohdalle pitkään aikaan. Nyt harmaassa kesäsäässä kylpee paitsi piha, myös navetta ja sen takana valtava rehusiilo.

Rehusiilo onkin se syy, miksi tila on kiinnostava. Vuonna 2009 Kortelaisten tila vaihtoi suurimman osan muovipaaleista – siis tutummin traktorin munista – rehusiiloihin. Muutos pienensi paitsi tilan kustannuksia, mutta myös sen tuottaman muovijätteen määrää. Valkoisia paaleja löytyy pihalta nyt kuutisenkymmentä, mutta se on pieni osa verrattuna niiden aiempaan määrään tilalla.

– Aikaisemmin kaikki rehu tehtiin paaliin ja niitä tuli noin tuhat kappaletta vuodessa, Kortelainen kertoo.

Yksi paali tarkoittaa noin yhtä tai kahta kiloa muovijätettä. Muoviin laitetut summat eivät Kortelaisen mukaan nousseet mitenkään tähtitieteellisiksi paalikäytössä, mutta rahanmeno on silti pienentynyt, sillä siilomuoveihin menee "murto-osa" paalimuovien hinnasta.

– Kyllähän sieltäkin säästöä tulee. Ja muovijätettä tulee aika paljon vähemmän.

Rehusiilo, vasemmalla kasa paaleista syntynyttä muovijätettä.
Yhteen siiloon mahtuu Kortelaisen tilalla kuudensadan paalin edestä rehua. Vasemmalla pilkistää muovijätekasa, joka aikanaan noudetaan pois.Nadja Mikkonen / Yle

Maatalous tuottaa Suomessa vuosittain 10–12 miljoonaa kiloa muovijätettä. Materiaalien arvovirrat -hankkeen mukaan koko Suomessa muovijätettä kertyy vuosittain noin 440 miljoonaa kiloa, mukaan lukien jäte, joka ei ole sataprosenttisesti muovia, kuten osa rakennusjätteestä. Maatalousjäte muodostaa jätteestä näin laskettuna hieman alle kolme prosenttia.

Likaisen muovijätteen Keräys ja kierto -hankkeen (siirryt toiseen palveluun) (Maatalousmuovijäte) projektipäällikkö Leena Erälinnan arvion mukaan paalimuovin määrä maatalousjätteessä on merkittävä. Traktorin munien lisäksi muovia tulee myös esimerkiksi kasteluletkuista, säkeistä, lavahupuista, kanistereista ja kateharsoista.

Tahtotila kierrättämiseen on suuri.

Leena Erälinna

Aikaisemmin paalimuovit joko säilöttiin pois silmistä tai poltettiin. Nykyään paalimuovien polttaminen on laitonta, koska niistä voi vapautua koviakin myrkkyjä (siirryt toiseen palveluun) (Maaseudun Tulevaisuus). Osa tilallisista hankkiikin muovijätteelle maksullisen noudon.

– Tiedetään, että muovi ei häviä. Se on ympäristön kannalta vahingollista ja viljelijät kokevat sen haitalliseksi esimerkiksi jyrsijöiden takia. Rotat, myyrät ja hiiret tekevät pesiään sinne ja se taas lisää tautien ja rakennusvaurioiden aiheuttajia, Erälinna sanoo.

Muovit seilaavat ulkomaillekin

Maatalouden uusiomuovista voitaisiin tehdä esimerkiksi ostoskasseja. Osa kerätystä muovista menee kuitenkin ulkomaille hyödynnettäväksi.

Fortumin kierrätysmuoveista vastaava tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemen mukaan ulkomaille menevän maatalousmuovin määrä on noin 500 tonnia. Suurin osa maataloudesta kerätystä muovista menee energiahyötykäyttöön eli poltettavaksi. Traktorin munistakin tulee siis lopulta energiaa, sillä iso osa poltettavasta muovista on juuri paalimuovia.

Paalimuovin hyödyntäminen ei Suomessa ole kuitenkaan osaamisesta kiinni, vaan lajittelusta. Muovin uusiokäyttö vaatisi, että se lajiteltaisiin käsin jätteen syntypaikalla eli esimerkiksi tiloilla. Työhön ei kuitenkaan ole tekijöitä.

– Jos kuvittelet, että marjanpoiminta ei kelpaa ihmisille työksi, ei jätteenlajittelukaan kelpaa.

Jari Kortelainen työntää rehua navetassa.
Kortelaisen tila vaihtoi rehun pakkaamiseen tarkoitetut paalit siiloihin joitakin vuosia sitten. Isäntä Jari Kortelaisen mielestä siilorehu on laadultaan tasaisempaa kuin paaleissa säilötty.Nadja Mikkonen / Yle

Fortumilla on Riihimäellä Muovijalostamo, jolla on myös maatalousmuovien noutopalvelu. Tuotelinjapäällikkö Mikko Koivuniemi kertoo, että muoveja päätyy tällä hetkellä uusiokäyttöön "pieniä määriä". Yksistään paalimuoveissa on kahta eri muovilajia, jotka pitäisi erotella toisistaan, jotta muovi päästäisiin hyödyntämään uudestaan. Koivuniemi vertaa tilannetta naapurimaahan:

– Siellä on seudullisia keräyksiä. Ruotsissa on arkipäivää, että tilalliset itse lajittelevat tavaran.

Ruotsissa muovin ostohintaan sisältyy kierrätysmaksu, eikä tilallisen siis tarvitse maksaa päästäkseen muovista eroon.

Isäntä Jari Kortelainen kertoo, ettei hänellä ole intoa lajitella muovia tilalla. Saatu korvaus ei ole kovin suuri, ja Kortelaisen mukaan voi käydä niinkin, että vaikka isäntä ajattelee lajitelleensa jätteen hyvin, ostaja on eri mieltä. Lajittelu ei siis tilallisen näkökulmasta tunnu kannattavalta ajankäytöltä.

Uusiokäytön tilanteesta kertoo sekin, että paalimuovien käsittelyyn erikoistunut Pohjanmaan muovikierrätys on juuri lopettanut (siirryt toiseen palveluun) toimintansa (Maaseudun Tulevaisuus). Jotain sentään menee yhä uudelleen käytettäväksi muoveistakin: esimerkiksi 4H-liitto järjestää maksuttomia maatalousmuovikeräyksiä, ja Suomen 4H-liiton yhteyspäällikkö Patrik Lindfors kertoo, että lannoitesäkit ja AIV-liuoskanisterit päätyvät uusiomuoviksi.

Ei sekään oikein käy, että niitä ruvetaan jemmaamaan metsän laitaan.

Jari Kortelainen

Keräys on ollut käynnissä vuoden.

– Määrät eivät ole vielä olleet kovin suuria, mutta tilanne paranee koko ajan, kun viljelijät tulevat tietoiseksi keräyspisteistä, sanoo Lindfors.

LiMuKe-hankkeen projektipäällikkö Leena Erälinnan mukaan likaisimmat maatalouden muovierät menevät energiakäyttöön. Erälinna kertoo, että yksi paalimuovikilo vastaa yhtä kiloa raskasta polttoöljyä. Erälinna kuitenkin uskoo, että kun kierrätyslogiikka kehittyy, ja muovista saadaan puhdasta ja lajiteltua, sen käyttö alkaa kiinnostaa Suomessakin.

Erälinna ei osaa arvella, miksi paalimuovin kierrätykseen ei ole kiinnitetty kotimaassa enempää huomiota. Ajatusmaailma on kuitenkin muuttunut maatalousyrittäjien kohdalla selvästi kierrätysmyönteisyyteen.

– Tahtotila kierrättämiseen on suuri.

Tilallisilla on kierrätykselle kova tarve

Likaisen muovijätteen keräys ja kierto- eli LiMuKe-hankkeen tavoitteena on luoda uusia malleja (siirryt toiseen palveluun) (Maatalousmuovijäte) maatalousmuovijätteen keräykseen. Erälinnan mukaan viljelijät kokevat, että muovinkeräyspalvelut ovat tyyriitä.

– Kävimme puutarha-, lypsykarja- ja hevostiloilla tekemässä haastatteluja. Aika moni sanoi, että he antavat vaikka ilmaiseksi muovia, jos joku tulee sen hakemaan pois. He tahtovat sen kiertoon, kertoo Erälinna.

Esimerkiksi Ekokem Oyj:n tarjoama maatalousmuovien noutopalvelu maksaa lajittelemattomalle muoville 80 euroa (siirryt toiseen palveluun) tonnilta (Ekokem), jos asiakas kuuluu Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliittoon. Erälinna tietää kertoa, että esimerkiksi puutarhatilalla voi mennä jopa noin 4 000 euroa vuodessa muovin poisviemiseen.

Muovijätettä kasassa.
Maatalousmuovijätettä voi kertya yhdeltä tilalta melkoinen kasa, etenkin paalimuoveista.Nadja Mikkonen / Yle

Kainuussa Majasaaren jätekeskuksessa hinta energiajätteen noutamiselle on noin sata euroa tonnilta.Ekokympin käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen arvioi, että muovia ei tule kierrätykseen niin paljoa kuin järjen mukaan pitäisi.

– Voi johtua hinnasta ja etäisyydestä, että muovia ei meille tuoda. Suurimpana syynä tähän näkisin, että määrät ovat pieniä, ja täällä syrjäseudulla kuljetuskustannukset näyttelevät isoa osaa, Kumpulainen kertoo.

Aikaisemmin kaikki rehu tehtiin paaliin ja niitä tuli noin tuhat kappaletta vuodessa.

Jari Kortelainen

Myös Kortelaisen tilalla oli aikaisemmin tarvetta muovien noutopalvelulle, mutta tuolloin paalimuovi joko vietiin itse, tai noutopalvelu saatiin järjestettyä niin, ettei hinta ollut este. Aikaisemman 4–5 tonnin paalijätemäärä on puolittunut, ja Kortelainen käyttää sen hakemiseen palveluja nytkin.

– En tiedä, onko tästä syntyvä maksu niin maatakaatava asia. Suurin hyöty on, että muovin saa pois käsistä. Ei sekään oikein käy, että niitä ruvetaan jemmaamaan metsän laitaan, Kortelainen sanoo.

Kortelainen arvioi, että jotkut tilalliset polttavat muovia edelleen, vaikka se onkin laitonta. Pitäjillä ajellessa isännän silmään voi sattua tilalta nouseva savu. Kortelaisen mukaan varsinkin hyvin vähän muovia tuottavalla tilalla voi olla houkutus hävittää muovijäte polttamalla.

– Jos savu on kitkerää, niin kyllähän sen tietää, mitä siellä poltetaan. Voidaanhan siellä polttaa roskiakin, Kortelainen miettii.

Lue lisää:

Maatilamuovitkin halutaan kiertoon – liian paljon muovia jää metsiin tai pellolle