SaiPa haluaa modernin, yli 5500 katsojan kotiluolan – urheiluseurat sijoittaisivat uuden jäähallin Kisapuistoon

Yle kävi läpi urheiluseurojen toiveet uudelle jäähallille ja maakunta-areenalle.

Tapahtumahallit ja -areenat
Lappeenrannan Kisapuiston yleisö
Tomi Hänninen

Lappeenranta pyysi paikallisilta urheiluseuroilta kommentteja jäähallityöryhmän esityksiin ja Etelä-Karjalan liiton maakunta-areenan esiselvitykseen. Lausuntoja tuli yhteensä 11 kappaletta.

Jääkiekkoseura SaiPa haluaisi nykyistä suuremman jäähallin, jonne mahtuu yli 5000 katsojaa.

Seurat ovat lähes yksimielisiä siitä, että jäähalli rakennettaisiin nykyisen hallin alueelle Kisapuistoon. Muut palloiluseurat eivät usko monitoimijäähallin ratkaisevan niiden tilaongelmia.

SaiPa haluaa itselleen isomman jäähallin

Jääkiekkoseura Liiga-SaiPa pitää uuden jäähallin rakentamista välttämättömänä ja ehdottaa valmistumisvuosiksi 2021–2022. Se sijoittaisi jäähallin Kisapuistoon.

Seura nostaisi hallin yleisökapasiteetin 5200–5500 katsojaan. Nyt Kisapuiston jäähalli vetää 4800 katsojaa. Aitioita tulisi olla 20–25 kappaletta ja ravintola- ja anniskelutilojen paikkamäärää tulisi lisätä.

Liiga-Saipa olisi valmis maksamaan modernista hallista vuokraa 200 000 euroa eli 60 000 euroa nykyistä enemmän.

Seura vetoaa SaiPan merkitykseen koko Lappeenrannan kaupungille niin imagollisesti kuin taloudellisestikin.

Monen lajin areena voi luoda ruuhkaa palloiluvuoroille

Koripalloseura Catz, salibandyseura NST ja jalkapalloseura Fc LaPa eivät usko maakunta-areenan ratkaisevan niiden tilan puutetta.

Catz ei vastusta maakunta-areenan rakentamista, mutta se näkee nykyisen Urheilutalon soveltuvan korjattuna seuran tarpeisiin. Catz huomattaa kuitenkin, että areenassa saattaa tulla ongelmaksi useiden lajien samanaikainen käyttötarve, kuten keväisten pudotuspelien aikaan on huomattu.

Fc LaPa ei usko, että täysimittaisen jalkapallokentän, yleisurheilun ja talvipalloilulajien yhdistäminen saman katon alle onnistuu. Fc LaPa kokee toivottomana tekonurmen muuntamisen lyhyessä ajassa salibandykentiksi. Esiin se nostaa Joensuun Areenan esimerkin.

Jalkapallon talvikauden harrastustilojen tarpeen seura ratkaisisi 70x50 metriä suuruisella jalkapallohallilla.

Juoksuradat jakavat mielipiteitä

Lappeenrannan pyöräilijät haluaa maakunta-areenaan 200-metriset pyöräiltävät juoksuradat. Kallistetuin kaartein varustettuja ratoja on jo Kouvolassa, Vierumäellä ja Helsingissä. Areenan sijaintiin yhdistys ei ota kantaa.

Salibandyseura NST kommentoi maakunta-areenaa kannatettavaksi, mutta kritisoi siihen kaavailtuja juoksuratoja. NST:n mukaan nostettavat kaarteet hävittävät ainakin yhden palloilukentän. Seura kritisoi, että areenaa suunnitellaan liikaa juoksuradan ehdoilla.

Raja-Karjalan Suunnistajat ehdottaa puolestaan jäähalliin juoksurataa, joka kulkisi koko ratakierroksen. Halliin voisi myös sisällyttää neuvottelutiloja, joita urheiluseurat ja muut yhdistykset voisivat hyödyntää.

Maan johtava talviurheilukeskus Kisapuistoon?

Veteraanijääkiekkoseura Starikat tarjoaa puolestaan suuria visioita. Sen näkemyksen mukaan Kisapuistoon voisi nousta maan johtava hyvinvoinnin ja talviurheilun keskus. Siihen sisältyisi moderni monitoimijäähalli, hiihtoputki, juoksuradat ja liikuntahalli.

Lisäksi sen yhteydessä olisi hotelli, liikkeitä ja asuinkiinteistöjä. Starikat väläyttää myös alueelle junayhteyttä, kun uusi kaksoisraide valmistuu Lappeenranta-Imatra -välille.

Jäähallin hinnaksi seura arvioi maksimissaan 30 miljoonaa euroa. Maakunta-areenaa vastaavan ison liikuntasalin juoksuradoilla ja yleisurheilupaikoilla seura sijoittaisi lähemmäs keskustaa, kuten Armilaan tai Prisman alueelle. Tällainen halli maksaisi enimmillään 15 miljoonaa euroa.