Näyttävyyttä, viihtyisyyttä, parempaa ilmaa – Viherkatoista pidetään, mutta hinta ja ennakkoluulot jarruttavat rakentamista

Viherkatot lisääntyvät Suomessa, mutta mitään räjähdystä alalla ei ole nähty. Jarruna on esimerkiksi se, että uudenlaisten kattojen hyödyt toteutuvat liian pitkällä aikavälillä tai näkyvät muualla kuin rakennuttajan kukkarossa.

viherkatot
Linnanmäen vesitorniin on rakennettu viherkatto
Linnanmäen vesitornin viherkatto on vanha ja kuuluisa. Sen kaltaiset katot ovat kuitenkin harvinaisia.Yle / Sara Vertanen

Laikku maksaruohoa, kukkiva niitty tai kokonainen puutarha – erilaiset viherkatot ovat yhä tavanomaisempi näky suomalaisissa taloissa niin kaupungeissa kuin maalla. Viherkattorakentaminen lisääntyy nyt eri puolilla, mutta kokonaisuudessaan viherkattobisnes on Suomessa vielä pienehköä.

– Suosio on koko ajan kasvavaa. Valtakunnallisia toimijoita alalla on melko vähän, mutta lisäksi on paikallisempia toimijoita sekä yrityksiä, jotka tekevät viherkattoja satunnaisemmin.

Näin kertoo KerabitPro Oy:n tuoteryhmäpäällikkö Miina Merisalo. Yhtiö on yksi suuri toimija viherkattojen parissa Suomessa.

Vehreistä katoista puhutaan paljon, mutta niiden leviämisen tiellä on vielä jarruja.

Hulevesien hallinta keskeinen syy suosioon

Merisalon mukaan suurin este viherkattojen rakentamiselle ovat ennakkoluulot. Rakentamisessa riskejä usein minimoidaan, ja kun vain harvalla on kokemusta viherkattojen rakentamisesta, ei sen hyötyjä nähdä.

Samoilla linjoilla on viherkattoihin erikoistunut maisemasuunnittelija Taina Suonio.

– Tilanne on kuitenkin muuttunut ja tietoisuus niin arkkitehtien kuin rakennuttajienkin parissa lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Mutta yhä tämä on ennemmin erikoistumisen kautta valttikortti kuin isoa bisnestä.

Vesi ei tule maahan niin suurena massana eikä aiheuta tulvia.

Taina Suonio

Suonion mukaan viherkattojen hyödyt ovat kiistattomat. Viherkatto suojaa kattoa eroosiolta ja vaurioilta pidentäen katon käyttöikää roimasti tai jopa tuplaten sen. Samalla se auttaa ääni- ja lämpöeristyksessä ja laajemmin sovellettuna sitoo pienhiukkasia parantaen ilmanlaatua. Tärkein syy niiden rakentamiseen on kuitenkin yleensä hulevesien hallinnassa.

– Viherkatto sitoo 60 tai 70 prosenttia sadannasta. Vesi ei siis tule maahan niin suurena massana eikä aiheuta tulvia vaikkapa kaupunkien kellareihin.

Suomen suurin viherkaton ensisijainen tehtävä on ehkäistä eroosiota
Viherkattoa asennetaan OulussaYle

Kannattavuus yksittäiselle asujalle heikkoa

Viherrakentaminen ei eduistaan huolimatta ole yksioikoinen päätös. Kertahankintana viherkatto ei nimittäin ole halpa. Viherkatoista kustannus-hyötyanalyysiä tehnyt tutkija Väinö Nurmi sanoo, että yksittäiselle talon asukkaalle viherkatto on harvemmin puhtaasti taloudellisesti kannattava sijoitus.

– Nykyisin uusissa katoissa eristys on valmiiksi niin hyvä, ettei viherkaton tuoma säästö lämmityskuluissa ole suuren suuri. Viilentävä vaikutus helteillä on suurempi, mutta Suomi ei kärsi samanlaisista helleaalloista kuin Etelä-Eurooppa.

Asennusvaiheessa viherkatto voi Nurmen mukaan maksaa hieman yli tuplahinnan tavanomaiseen kattoon verrattuna. Käytön myötä pienetkin säästöt toki kertautuvat kun katto kestää pitkään, mutta kertainvestointi voi silti arveluttaa. Nurmi ei myöskään osaa tarkemmin arvioida, miten viherkatto lopulta vaikuttaa talon myyntihintaan.

Viherkatoista on enemmän hyötyä yleisesti kuin yksilölle.

Väinö Nurmi

– Kyllähän se talon kiinnostavuutta lisää, mutta tilastollisempaa dataa ei ole. Tässä ratkaisevaa ovat usein kuluttajien henkilökohtaiset mieltymykset. Viherkatoista on lopulta enemmän hyötyä yleisesti kuin yksilölle, Nurmi sanoo.

Nurmi viittaa muun muassa kaupunkitulvien ehkäisyyn ja ilmanlaatuun, mutta myös maisemallisiin hyötyihin. Taina Suonio toteaa, että katot ovat osa kaupunkien yleisempää vihertymistä.

– Totta kai se voi kertakirpaisuna tuntua kalliilta, mutta jos katto kestää ja tuo viihtyisyyttä 50 vuotta, niin kuvio muuttuu.

Suonio kertoo, että vehreys on tutkitusti olennainen osa sitä, miten ihmiset viihtyvät asuinympäristössään ja vaikuttaa sitä kautta myös hyvinvointiin.

Maksaruohoa vai kukkaniitty?

Yleisimmin viherkatto tehdään Suomessa maksaruohosta. KerabitPron Miina Merisalo toteaa, että monesti katto toteutetaan perusratkaisuin, eikä laajempaa vihersuunnittelua tehdä. Taina Suonio muistuttaa, että muitakin mahdollisuuksia on.

– Kun asia oli uusi niin oltiin tyytyväisiä kunhan saatiin jotain vihreää, eikä osattu ajatella juuri muuta kuin sitä maksaruohoa. Nyt ihmiset haluavat yhä enemmän väriä ja kukkia.

Tarkemmat toiveet näkyvät Suonion mukaan erityisesti maaseudulla. Esimerkiksi kesämökki tahdotaan sulauttaa maisemaan tai saunan katolle juuri tiettyjä kasvi- ja kukkalajeja.

Tavaratalo Le Bon Marchén kattopuutarha on yksi Pariisin viherkatoista.
Esimerkiksi Pariisissa kaupunki edistää viherrakentamista päättäväisesti. Kuva pariisilaisen Le Bon Marché -tavaratalon katolta.Juha Nurminen

Leviäminen tapahtuu kokeilujen kautta

Maailmalla viherkatot lisääntyvät voimakkaasti esimerkiksi Pariisissa. Suomessa kattojen suosio kasvaa samantyylisesti kuin Euroopassakin: ensin kokeillaan ja vasta sitten rakennetaan laajemmin.

– Vaikuttaisi siltä, että olemme nyt harppaamassa vaiheeseen, jossa on tavanomaista pohtia, tuleeko rakennuskohteeseen viherkatto, Taina Suonio sanoo.

Viherkatot ovat ennen kaikkea uudisrakentamisen ilmiö. Monet myös kokeilevat viherkattoja ensin asumattomiin tiloihin kuten roskakatoksiin ja pyörävajoihin, ja vasta sitten laajemmin taloihin.

Myös korjausrakentamisessa viherkattoja asennetaan, mutta ne ovat harvinaisempia. Ongelmana on esimerkiksi se, ettei tarkkoja tietoja kattojen kantavuudesta ole. Viherkatto tuo lisäpainoa, joten katon kantavuuden suhteen tulee olla tarkkana. Uudisrakentamisessa tuo lisäpaino voidaan huomioida alusta alkaen. Tämä mahdollistaa useampia viherkattoratkaisuja. Väinö Nurmi näkee että kattojen leviäminen tapahtuu toistaiseksi ennen kaikkea uusien asuinalueiden rakentamisen kautta

– Korjauksissa katot yleistyvät sitten, kun niiden leviäminen on jo tapahtunut, Nurmi pohtii.

Iso rooli on myös kaavoituksella ja kaupunkien linjauksilla. Esimerkiksi Helsinki on päättänyt, että se rakentaa viherkattoja omiin rakennuksiinsa ja tuottamiinsa asuntoihin. Viherkattorakentamisen merkitys kasvaa, mikäli useat kaupungit päätyvät samanlaisiin ratkaisuihin.